Oven oveluus

Osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä, "ovesta", on tullut nopeasti suosittu. Saatavat kokemukset osoittavat, onko ove perusteltu elementti eläkejärjestelmässä.

Timo Viherkenttä

Elokuun puolivälissä julkaistun Satu Nivalaisen tutkimuksen mukaan ihmiset, joiden samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut keskimääräistä nuorempana, alkavat nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä keskimääräistä useammin (Lyhempää elinikää odottavat nostavat osittaista vanhuuseläkettä aktiivisemmin – aktuaarinen neutraalius voi horjua - Eläketurvakeskus (etk.fi)). Havainto oli looginen, mutta mielenkiintoinen.

Osittainen varhennettu varhaiseläke, ove, on Suomen eläkejärjestelmän jännimpiä elementtejä. Se on sekä teoreettisesti että käytännössä kiinnostava ja avaa ajatuksia moneen suuntaan. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa päivänvalon nähneestä ovesta tuli myös nopeasti suosittu ja sitä myöten merkittävä osa järjestelmää. Ovelle on ehtinyt jo kymmeniä tuhansia onnellisia.

Onnellisia? Ehkä hyvinkin: ove on nimittäin monille aika mukava ja edullinen.

Ove on mahdollisuus nostaa 61-vuotiaana tai sen jälkeen kuukausittain osa karttuneesta eläkkeestä, oman valinnan mukaan joko 25 tai 50 prosenttia. Tämä ei ole ylimääräistä rahaa, vaan eläkettä tarkistetaan sen perusteella pysyvästi alaspäin niin, että elinaikana odotettavan eläkkeen pääoma-arvo ei muutu. Järjestelmän ajatellaan siten olevan kokonaisuutena aktuaarisesti neutraali.

Lakisääteinen työeläkejärjestelmämme on lähtökohtaisesti melkoisen paternalistinen. Ihmiset pakotetaan vakuutetuiksi, eläkemaksuihin ei voi yleensä vaikuttaa, lainsäätäjä määrää, milloin eläkettä saa aikaisintaan alkaa nostaa, eikä eläkettä suostuta maksamaan kuin kuukausittain. Järjestelmä ei tarjoa joissakin maissa olevaa mahdollisuutta nostaa koko karttunut eläke heti eläkkeelle jäätäessä ja tehdä rahoilla mitä huvittaa.

Ove on askel tämän paternalismin ulkopuolelle. Ihminen voi päättää ottaa osan karttuneesta eläkevarallisuudestaan etuajassa käyttöönsä. Jos varat muuten riittävät elämiseen, ove-rahoja voi käyttää vaikkapa sähköauton tai Reddit-keskustelusivustolla suosittujen osakkeiden ostamiseen. Toisin kuin aikanaan osa-aikaeläkkeellä, ovella voi myös jatkaa täysimääräisesti työssä tai keventää työntekoa taikka lopettaa sen kokonaan, niin kuin kukin haluaa.

Tällainen vapaus on iloinen asia!

Voiko systeemissä, joka mahdollistaa ihmisten omien mieltymysten mukaiset ratkaisut, jonka parametrit on laskettu eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta neutraaleiksi ja joka ei vakavasti uhkaa eläkejärjestelmän luonnetta sosiaaliturvajärjestelmänä, olla mitään vikaa?

Ehkä ei ole tuhoisia valuvikoja, mutta kylläkin joitakin aspekteja, joita on hyvä miettiä eläke- ja ehkä muutakin lainsäädäntöä kehitettäessä.

Ensinnäkin ove saattaa vähentää työn tarjontaa. Tähän liittyen ove oli taannoin valtiovarainministeriön virkamiesten tappolistoilla. Mahdollisuus takuuvarmaan kuukausituloon muutamaa vuotta ennen vanhuuseläkeikää voi houkutella työnteon lopettamiseen tai olennaiseen vähentämiseen. Myös oven yhdistäminen työttömyysturvaan voi muodostaa tilanteen, jossa kannustimet hakeutua työhön ovat suhteellisen vaatimattomat.

Ovelle siirtyneiden työssäkäynnistä on jo jonkin verran kokemusta eikä etenkään täysi työnteon lopettaminen näytä olleen yleistä. Tähän vaikuttanee se, että 25 tai 50 % vanhuuseläkkeestä (varhennusvähennyksellä nipistettynä) on useimmille melko vaatimaton kuukausitulo.

Parhaassa tapauksessa ove voi toki myös lisätä työn tarjontaa: sopiva keventäminen voi edesauttaa työnteon jatkamista pidempään.

Lisää empiiristä tietoa tähänastisesta lienee odotettavissa Eläketurvakeskuksesta loppusyksyllä.

Toiseksi oven aktuaalinen reiluus ei ole ihan eikä melkeinkään sama kaikille. Ove on edullinen niille, jotka elävät keskimääräistä lyhemmin, koska vanhuuseläkkeen pienenemisestä ei ehdi tulla niin suuria menetyksiä. Tämän blogin alussa mainittu tutkimustieto viittaa siihen, että ihmiset ovat asiasta hyvin perillä ja tämä tieto myös vaikuttaa ihmisten päätöksiin.

Samankaltainen ilmiö on nähty oven alusta asti siinä olennaisessa erossa, että miehet nostavat ovea selvästi naisia hanakammin. Kuten tiedetään, miesten elinajan odote on tuntuvasti naisia alempi. Ove onkin melkoisen korostuneesti miehiin painottuva etu.

Järjestelmän aktuaarisen neutraalisuuden laskentaoletus, jossa ihmiset jäävät ovelle omasta eliniän odotteestaan riippumatta, on siten fiktiota. Lainsäätäjä tarjoaa tässä mahdollisuuden ottaa eläkejärjestelmästä ihan legitiimisti vähän normaalia työeläkettä enemmän, kun on aihetta arvioida, että oma elämä jää lyhemmäksi kuin aktuaarilaskelmien keskimääräisoletus.

Ovelle jäävä ei tietysti voi varmasti tietää elinikäänsä eikä siten sitä, onko ratkaisu rahallisesti kannattava. Todennäköisyys on kuitenkin helposti aika paljon suurempi kuin valtion rahapeliyhtiön ”suomalainen voittaa aina” -peleissä. Oma arvio voi perustua yleisempiin tilastollisiin tekijöihin, mutta meillä kullakin voi olla myös sisäpiirin tietoa vaikkapa omasta pekoninhimosta taikka laiskuudesta lähteä lenkille tai salille.

Toki voi ajatella niinkin, että lyhempään elävien suosiminen ovella tasaa sitä eläkejärjestelmän yleistä piirrettä, että nuorempana kuolevat saavat huonomman tuoton työuran aikaisille eläkemaksuilleen.

Myös eläkejärjestelmän ulkopuolisilla rakenteilla on tässä kokonaisuudessa oma roolissa. Muun muassa verojärjestelmään liittyy ovea suosivia elementtejä. Laajoilla tuloalueilla verotus on edullisempaa, jos osa tuloista on palkkaa ja osa eläkettä, verrattuna siihen, että vastaava kokonaismäärä olisi pelkkää palkkatuloa. Tämä voi tietysti osaltaan kannustaa keventämään työntekoa ja nostamaan ovea. Jotkut voivat myös hyötyä suurten eläketulojen lisäveron alenemisesta, jos eläkettä nostetaan osin etukäteen ovena.

Oven ja vähän pienemmän vanhuuseläkkeen kombinaatio voi myös antaa joissakin tilanteissa pieniä hyötyjä kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovituksen taikka takuueläkkeen yhteydessä. Monella meistä voi myös häämöttää myöhemmällä iällä hoito, jonka maksut ovat tulosidonnaisia. Tätäkin ajatellen osan eläkkeestä nappaaminen etukäteen ovena voi olla pikkunäppärää.

Joten?

Jollei meillä olisi aiemmin ollut paljon hölmömpää osa-aikaeläkettä, tällaista systeemiä ei ehkä olisi eläkejärjestelmäämme ikinä tullut. Jos ove näyttää kaikkiaan lisäävän merkittävästi työnteon lopettamista aikaisemmin tai sen olennaista vähentämistä, ove kuuluu eläkepolitiikan vaakalaudalle, jollei peräti suoraan lahtipenkille. Mikäli kyse taas on lähinnä siitä, että ihmiset vain ajoittavat eläkepääomansa käyttöönottoa omien preferenssiensä mukaan hieman toisin, eläkejärjestelmämme sinänsä kestänee tällaisen pienen vapauden tuulahduksen. Silti tulee muistaa, että valikoitumistekijän vuoksi joku tämänkin maksaa. Eläkemaksujen maksajat, kukas muukaan. 

Timo Viherkenttä

Professor of Practice, Department of Accounting and Business Law

Be the first one to contribute!
  • Published:
  • Updated:
Share
URL copied!