Viherkentällä

Eläkejärjestelmän rahoitus (ehkä) tasapainossa!

Eläketurvakeskuksen uudet pitkän tähtäyksen laskelmat näyttävät suotuisammilta kuin sama harjoitus kolme vuotta aiemmin. Nyt eläkejärjestelmän rahoitus vuoteen 2090 olisi perusoletusten mukaan jokseenkin tasapainossa. Mutta epävarmuuksiakin on.

Timo Viherkenttä

Eläketurvakeskus julkaisee noin kolmen vuoden välein ihmeteltäviksemme perusteelliset pitkän tähtäyksen laskelmat (PTS) eläkejärjestelmän rahoituksesta. Kuluvana syksynä ETK laskeutui julistamaan ilosanomaa, jonka mukaan ”eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi hyvien sijoitustuottojen ansiosta”.

Tiedotteensa ETK otsikoi kylläkin varovaisemmin ”PTS-laskelmat: Eläkkeiden rahoitus yhä enemmän sijoitustuottojen varassa”. Keskuksen johtaja Allan Paldanius taas kuvaili toteutunutta kehitystä reippaammin eläkevarainpaisumukseksi.

Uuden raportin (Lakisääteiset eläkkeet : pitkän aikavälin laskelmat 2022 (julkari.fi)) tulevaisuuskuva onkin selvästi myönteisempi kuin vuoden 2019 version. Kun kolme vuotta sitten skenarioitiin eläkemaksun nousevan tuntuvasti vuosisadan jälkipuoliskolla, tämän syksyn versiossa ei enää näyttänyt siltä. Yksityisalojen maksuissa nähtiin perusskenaariossa aivan hienoinen nousutarve ja kun Keva on pitänyt yllä aika korkeaa maksutasoa, julkisella puolella nähtiin vähän laskuvaraa. Tarkastelut ulottuvat vuoteen 2090. Vuosiluku voi näyttää kaukaiselta, mutta työelämässähän on jo monia kartuttamassa eläkettä, jota he ovat tuolloin nostamassa.

Parantunut tilanne johtuu ennen muuta viime vuosien korkeista sijoitustuotoista, jotka ovat tuoneet Paldaniuksen varainpaisumuksen. Ja vaikka kuluva vuosi on ollut sijoituksille synkkä, tappiot kalpenevat jo pelkästään vuoden 2021 mainioiden tuottojen rinnalla. Laskelmissa on mukana kehitys kesäkuun 2022 loppuun.

Kaikenlaista muutakin on tietysti tapahtunut vuoden 2019 jälkeen, vähän sekalaisin vaikutuksin. Syntyvyys on näinä vuosina poukkoillut, mutta näyttää olevan taas menossa aika haipakkaa alaspäin. Kuolevuus on noussut koronan mukana eikä ole selvää, missä tulisi olla tulevan kehityksen ennustamisen lähtölava.

Erityisen myönteisesti on viime vuosina kehittynyt eläkkeelle siirtyminen, joka on myöhentynyt merkittävästi. Aivan varmoja voidaan tuskin silti olla siitä, onko mukana pandemia-aikaan liittyvää väliaikaisuutta.

Myös lainsäätäjä on laittanut kortensa kekoon järjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi perhe-eläkeuudistuksella.

Eläkevarojen kasvun mukana sijoitustuottojen merkitys järjestelmän rahoituksessa on nousemassa yhä suuremmaksi. Leijonanosa eläkkeiden maksamiseen tarvittavista rahoista tulee jatkossakin eläkemaksuista, mutta tuottojen roolia ei tulevaisuudessa voida enää luonnehtia vain täydentäväksi. Uusimman laskelman mukaan tulevista eläkemenoista 83 prosenttia rahoitetaan maksuilla ja 17 prosenttia sijoitustuotoilla. Ennusteen muutos on ollut nopea: vuoden 2019 laskelmassa tuottojen osuus oli vain 12 prosenttia.

Sijoitustuotot ovat mitä mainioin lähde eläkkeiden rahoittamiselle, koska vaihtoehtona olevista eläkemaksuista poiketen ne ei eivät rasita suomalaista työtä.

ETK:n paperiin on ansiokkaasti sisällytetty herkkyyslaskelmia monien rahoitukseen vaikuttavien tekijöiden kehitysurista. Onpa mukana jopa ”skeneraattori”, jolla lukija voi tehdä omia kokeilujaan. Kun erilaisia elementtejä (syntyvyys, kuolevuus, ansiotaso jne.) varioidaan jotakuinkin järkeviltä tuntuvien vaihteluvälien puitteissa, sijoitustuotto-oletuksen osuvuus näyttää olevan taloudelliselta merkitykseltään omaa luokkaansa.

Vaikeaa kysymystä tuotto-oletuksesta on pyritty lähestymään huolella, mukaan lukien laajahko selvitys sijoittajien ja varainhoitajien tuottoennusteista. ETK:n perusskenaariossa sijoitusten reaalituotto on 2,5 prosenttia ensimmäiset 10 vuotta ja 3,5 prosenttia siitä eteenpäin. Kun arvioitiin erilaisten tuottovaihtoehtojen merkitystä, vaikutus vuoden 2090 eläkemaksuun oli täräyttävä: 1,2 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa huonommat tuotot johtaisivat noin 6 prosenttiyksikköä korkeampaan ja vastaavasti paremmat tuotot jopa noin 10 prosenttia alempaan maksuun.

Tiettyä hupaisuutta voidaan nähdä siinä, että vuonna 2019 ennustettiin juuri samoin ensimmäisten 10 vuoden reaalituotoksi 2,5 ja siitä eteenpäin 3,5 prosenttia. Tämän valossa näyttää siltä, että ETK:n mielestä aina tulee ensin 10 vähän laihaa vuotta mutta kyllä sen jälkeen asiat ovat paremmin!

Oikeasti ETK:n ennuste ei perustu yleiseen maailmankatsomukseen, jonka mukaan jossain kauempana odottaa loistava tulevaisuus. Ensimmäisen vuosikymmenen alempaa tuottoa perustellaan nyt matalalla korkotasolla ja osakkeiden korkeilla arvostustasoilla viime vuosien vahvan kehityksen jäljiltä. Nämä ovat relevantteja seikkoja, joiden vaikutus on ehtinyt näkyä jo kuluvana vuonna. Alkuvuoden 2022 reaaliset tappiot olivat itse asiassa niin painavia, että ne mukaan lukien reaaliseksi 10-vuotistuotoksi vuoden 2022 alusta ennustetaan vain 1,7 prosenttia.

Yksi huomionarvoinen seikka tulevien vuosien sijoitustuottoja ennustettaessa on se, että eläkesalkkujen rakenne on muuttunut viime vuosina niin, että pääomarahastojen, velkarahastojen, kiinteistörahastojen ja hedge-rahastojen osuus on noussut jo suureksi.

Näiden omaisuuslajien tuottoihin liittyy monia erityiskysymyksiä eikä tuottoepävarmuus ole marginaalista. Tammi-syyskuussa 2022 pääomarahastojen suurimman ja pienemmän tuoton ero suomalaisissa työeläkeyhtiöissä oli noin 13 prosenttiyksikköä. Hedge-rahastojen ääripäiden tuottoero oli noin 9 prosenttiyksikköä. Vaikka toisina ajanjaksoina erot menevät herkästi toisin päin, erot kuvastavat myös sitä, että näihin omaisuuslajeihin voidaan sijoittaa hyvin erilaisilla riski/tuottoprofiileilla.

Oman epävarmuutensa tuotto-oletuksiin tuo lisäksi se, että eläkelaitosten sijoitusallokaatiot eivät tulevina vuosikymmeninä varmaankaan ole samanlaisia kuin nyt.

Sijoitustuottojen kasvava rooli eläketurvan rahoituksessa yhdistettynä tuoton tason suureen merkitykseen rahoituspohjassa antaa aiheen vahvistaa ponnisteluja korkeampien sijoitustuottojen saamiseksi. Tätä tehdään tietysti joka päivä eläkesijoittajien arjessa, mutta lainsäätäjälläkin on tässä roolinsa. Vuosien mittaan on kyllä tehtykin myös lainsäädäntörintamalla, vaikkakin muutokset ovat monesti niin teknisiä, ettei niiden vuoksi laiteta median etusivuja uusiksi. Viimeksi tällainen vähin fanfaarein säädetty muutos oli kesällä 2022 tehty rahastointisääntöjen niin sanottua täydennyskerrointa koskeva tarkistus, jonka ansiosta yksityisalojen eläkesijoittajat voivat nostaa osakeallokaatiotaan muutamalla prosenttiyksiköllä. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan uusiakin muutoksia ollaan selvittämässä ja hyvä niin.

Timo Viherkenttä

Professor of Practice, Department of Accounting and Business Law

Be the first one to contribute!
  • Published:
  • Updated:
Share
URL copied!

Show other posts from this blog

Timo Viherkenttä
Published:

Mitä hallitusohjelman vero-osioissa ei lue

Petteri Orpon hallitusohjelma on pitkä, mutta on myös asioita, joita sen vero-osioissa ei lue.
Timo Viherkenttä
Published:

EU:n isot verokysymykset kevättuulessa

Niin EU:n verotusoikeus kuin veroasioiden päätöksentekoprosessit unionissa ovat nousseet jälleen esiin toukokuussa 2023.
Timo Viherkenttä
Published:

Tukea kuluttajille, yrityksille tai johonkin

Alennetut arvonlisäverokannat ovat suosittu politiikkakeino. Se on kuitenkin kallis ja vaikutuksiltaan epäselvä.
Timo Viherkenttä
Published:

Aloitteen pohjalta

Suomen on tulossa uudet tutkimus- ja kehitystoiminnan verotuet poikkeuksellisesti eduskunta-aloitteen pohjalta. Hyvää ja huonoa.