Tunnetoimijuus – tunneperheen uusin tulokas

Tunteet ja niistä puhuminen ovat tulleet osaksi normiarkeamme ja elämäämme. Ainakin mikäli tiedotusvälineitä ja mediaa on uskominen. Harva se päivä saamme lukea tunteiden vavahduttavasta voimasta elämän eri osa-alueilla tai katsella eri medioista ihmisiä autenttisten tunteiden äärellä.

Tunteet ovat tulleet myös työpaikoille. Vaikka tunteista työssä tiedetään jo paljon ja ymmärrys niiden voimasta on lisääntynyt, ei tämä tieto ole kuitenkaan vielä jalkautunut kovinkaan monen työpaikan arkeen. Työpaikat myös eroavat tässä suhteessa toisistaan. On työpaikkoja, joissa esimerkiksi turvallisen tunneilmapiirin rakentamiseen kiinnitetään tietoisesti huomiota. On myös työpaikkoja, joissa tunteet nähdään järkevää toimintaa hidastavana epämääräisenä höttönä tai niihin ei kiinnitetä sen kummemmin huomiota.

Tunteiden ottaminen vakavasti kuitenkin kannattaisi, sillä tunteiden ja hyvän tunneilmapiirin on osoitettu, ainakin välillisesti, vaikuttavan ihmisten työhyvinvoinnin lisäksi myös yritysten tuloksellisuuteen ja liikevaihtoon. Lisäksi tiedetään, että tunteilla on keskeinen merkitys oppimisessa. Maailman ja työelämän kiihtyvä muutos korostaa jatkuvan oppimisen ja työssä oppimisen merkitystä, jolloin tunteiden huomiointi työntekijöiden oppimisessa ja organisaatioiden kehittämisessä on viisasta.

Työpaikoilla tarkasteltavien tunteiden ymmärtämiseen ja tukemiseen on kehitetty useita lähestymistapoja. Näistä tunnetuimpina tunneälyn (emotional intelligence) ja tunnetyön (emotional labour) käsitteet.  Tunneälyllä tarkoitetaan tunteiden havaitsemiseen, tiedostamiseen ja tilanteenmukaiseen säätelyyn liittyviä taitoja. Tunnetyö puolestaan liittyy tunteiden hallintaan ja tunnesäätelyyn erityisesti ihmisläheisillä aloilla kuten opetus-, hoiva- ja palvelualan tehtävissä.

Tunteet on monet ja niin myös niitä tarkastelevat teoriat. Miksi siis tarvitaan vielä uusi käsite? Tunnetoimijuus on vilahdellut käsitteenä joitakin vuosia. Työelämän tutkimuksen kentällä se on viime aikoina määritelty tunnetaitoja ja tietoista tunteisiin vaikuttamista ja toimintaa korostavana käsitteenä. Tunnetoimijuus alleviivaa tunteisiin liittyvän potentiaalin ja voiman ymmärtämistä ja käyttöönottoa työssä. Tiedetään, että tunteista puhuminen auttaa. Vaikeat ja ahdistusta aiheuttavat asiat voidaan sanoittaa, niistä voidaan tulla tietoisiksi, käsitellä ja päästä eteenpäin, ilman että ne jäävät kasautumaan ja kuormittamaan työpaikkojen arkea. Työniloa, leppoisuutta ja hyvää fiilistä voidaan myös tietoisesti tukea ja rakentaa työpaikoilla. Tunteilla on taipumus kasvaa ja levitä yhteisöissä.

Tunnetoimijuus korostaa tunteiden aktiivista ja tietoista huomiointia työpaikkojen arjessa. Tunteiden tunnistaminen ja säätely – tunnetaidot – eivät kuitenkaan vielä riitä, vaan työpaikoilla tarvitaan tietoista tunteisiin vaikuttamista. Tämä vaikuttaminen voi kohdistua omiin tai toisten tunteisiin. Se voi kohdistua myös jaettuihin tunteisiin ja yhteiseen tunneilmapiiriin. Vaikuttaminen ei tarkoita kuitenkaan minkäänlaista tunnemanipulaatiota, pakkopositiivisuutta tai tunteissa vellomista. Vaikuttaminen tarkoittaa rakentavia tunnetekoja, joilla voidaan tukea ja edistää työpaikkojen tunneilmapiiriä ja ihmisten turvallisuudentunnetta työssä.

Tunnetoimijuudella pyritään aktiiviseen tunteiden havainnointiin ja ymmärtämiseen työpaikoilla sekä niiden voiman käyttöönottoon hyvää ja turvallista työarkea rakennettaessa. Tunnetoimijuus korostaa myös sitä, että järki ja tunteet pelaavat samassa joukkueessa. Tunteita paremmin huomioimalla ja niihin vaikuttamalla voidaan valjastaa yksi keskeinen voimavara kohdata työelämän muutosta, kriisejä ja uhkia, tulevatpa ne sitten globaaleina megatrendeinä tai paikallisina muutoshaasteina.

Päivi Hökkä, jatkuvan oppimisen professori (tenure), Tampereen yliopisto

Lähteitä:

Hökkä, P., Vähäsantanen, K., & Ikävalko, H. (2022). An Integrative Approach to Emotional Agency at Work. Vocations and Learning, 1-24.

Hökkä, P, Räikkönen, E., Ikävalko, H., Paloniemi, S., & Vähäsantanen, K. (2022). Emotional Agency at Work : The Development and Validation of a Measure. Frontiers in Education, 7, Article 852598. 

Hökkä, P., Ikävalko, H., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., & Nordling, A. (Eds.). (2020). Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Jyväskylä University Printing House.