Tunnetoimijuuden ja strategian toteuttamisen välinen yhteys

Kerroin työelämän tutkijoille TUNTO2-hankkeesta ja sain yleisöstä kysymyksen: Miten ajattelette, että tunnetoimijuus olisi yhteydessä strategian toteuttamiseen? Siinä hetkessä vastasin jotain puolittaista, mutta koska kysymys oli loistava, pureskelen sitä tarkemmin tässä kirjoituksessa.

Kerrataan aluksi tunnetoimijuuden idea: Kyse on siis omista tunnetaidoista ja tunteisiin vaikuttamisesta työssä. Omat tunnetaidot tarkoittavat esimerkiksi tunteiden tiedostamista ja tunnistamista työssä. Tunteisiin vaikuttaminen työssä puolestaan tarkoittaa tuon tietoisuuden ja osaamisen hyödyntämistä omassa toiminnassa työpaikalla. Näistä kahdesta ulottuvuudesta koostuvaa ilmiötä kutsumme nimellä tunnetoimijuus työssä. Se on siis tunteisiin liittyvää taitoa ja tekoja työssä. 

Tässä kohdassa on syytä valottaa myös sitä, mitä strategian toteuttamisella tässä ymmärretään. Sillä viitataan organisaatiossa tapahtuvaan vuoropuheluun strategian laatijoiden ja toteuttajien kesken, ja sitä kautta rakentuvaan toiminnan johdonmukaisuuteen organisaation käytännöissä. Tässä vuoropuhelussa sekä sanoitetaan organisatorisia pyrkimyksiä että tulkitaan ja toteutetaan niitä. Monesti suunnan ja tavoitteiden määrittelyt ja sanoittamiset tehdään pienemmällä joukolla (johdossa), kun taas tulkitseminen ja toteuttaminen katsotaan kaikkien organisaation jäsenten vastuuksi.  

Nyt siihen tunnetoimijuuden ja strategian toteuttamisen yhteyteen. 

Paloitellaan tämä tunnetoimijuuden ulottuvuuksien kautta: Ajattelemme, että sillä miten henkilö tunnistaa omia strategian toteuttamiseen liittyviä tunteita on yhteys strategian toteuttamisen kokemukseen. Esimerkiksi se, että ihminen osaa sanoittaa kokevansa esimerkiksi innostuneisuutta, pelkoa tai riittämättömyyttä suhteessa strategiaan, värähdyttäisi tällöin omien tunnetaitojen mittaria. Samoin omista tunnetaidoista kertoo se, että henkilö osaa tunnistaa tällaisia tai jotain toisenlaisia tunteita muissa työpaikan jäsenissä vaikka silloin, kun uusi strategia on lanseerattu toimeenpantavaksi. Eräs henkilö kuvasi, kuinka hän uuden strategian kuullessaan oli kokenut hämmennystä. Hän sanoitti kokemustaan ihmettelemällä, miten strategian laatijat olivat ajatelleet strategian pyrkimyksiä toteutettavan. Tämä esimerkki kuvaa yhdenlaista yhteyttä tunnetoimijuuden ja strategian toteuttamisen välillä. 

Aivotutkijat ovat todenneet, että se että tunteita sanoitetaan auttaa niiden haltuun ottamista, sillä kun tunteista tehdään kielellisiä, tällöin niistä tulee helpommin käsiteltäviä. Pelkästään sillä, että tunteita sanoittaa, on myönteisiä vaikutuksia. Samoin voidaan nähdä hyödylliseksi, että strategiaan liittyviä tunteita sanoittaa itselleen tai muille. Strategian toteuttamisen vuoropuheluun kun kuuluu tulkintaa ja merkityksen luomista eli esimerkiksi pohdintaa siitä, mistä tässä strategiassa oikeastaan on kyse ja miten tämä minun työhöni liittyy ja pitäisikö minun tehdä työtäni jotenkin toisin. 

Tunteisiin vaikuttaminen työssä -ulottuvuuden kautta ajateltuna, yhteys strategian toteuttamiseen voi rakentua siten, että henkilö vaikuttaa omilla teoillaan työpaikallaan koettuihin tunteisiin. Esimerkkihenkilön puheessa tällaiset teot ilmenivät siinä, kuinka hän omalla toiminnallaan edisti keskustelua strategiaan liittyvistä tavoitteista. Olennaista tässä oli aikataulu ja mittakaava, jotka hänen kokemuksensa perusteella olivat tiimille sopivia, ja jotka aiheuttivat nimenomaan myönteisiä tunteita kielteisten tunteiden sijaan. Henkilön kertomuksessa aikataulu ja käsittelytapa ei ehkä ollut sama mitä strategian laatijat olivat ajatelleet, mutta toteutuksensa myötä hän uskoi, että tiimi koki strategian yhteyden tiimin työhön myönteisessä valossa. Kyseinen henkilö kertoi, että yksittäisten, peräkkäisten työhön liittyvien kehittämistoimenpiteiden jälkeen, tiimiläiset kokivat strategian edellyttämän muutoksen arjen tekemisessä ihmisen kokoisena. 

Strategian toteuttamisessa korostuu usein se, että strategiaan liittyvät aikomukset muuttuvat käytännön teoiksi, jolloin strategia näkyy työpaikan puheissa ja teoissa. Edellä kuvattu esimerkki havainnollistaa juuri sitä, millainen yhteys tunteisiin vaikuttamisella ja strategian toteuttamisella voi työpaikalla olla. 

Palatakseni alussa esittelemääni kysymykseen tunnetoimijuuden ja strategian toteuttamisen yhteydestä, vastaus voisi olla: Kun tiedetään, että strategian toteuttamiseen liittyy tunteita, tunnetoimijuuden kautta näistä tunteista voidaan tulla tietoisemmaksi, ja sen avulla niihin voidaan myös vaikuttaa. 

Heini Ikävalko

Tutkimuspäällikkö, Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto