Järkevä strategian toteuttaja huomioi myös tunteet ja niiden energian

Strategian toteuttamisessa on isossa kuvassa kyse vuoropuhelusta suunnan määrittämisen ja toteuttamisen välillä. Vuoropuhelua käydään organisaatiossa eri rooleissa toimivien ihmisten välillä. Jotkut toimivat enemmän johtajaroolissa, toiset seuraajina. Erilaisten roolien ja tekemisen lisäksi strategian toteuttamiseen liittyy moninaisia tunteita.

Erilaiset tunnekokemukset tuovat mukanaan erilaisia energialatauksia, jotka heijastuvat strategian toteuttamiseen. Moni strategia edellyttää toteutuakseen muutosta. Jos sovellamme fysiikasta tuttua liike-energiaa, voimme ajatella, että muutos on kuin massa, joka vaatii energiaa lähteäkseen liikkeelle. Eri tunteisiin liittyvän erilaisen liike-energian vuoksi kannattaa pysähtyä miettimään, millaisia tunteita meidän työpaikan strategian toteuttamiseen liittyy. 

Innostus on tunne, joka kantaa mukanaan paljon liike-energiaa. Parhaimmillaan innostus tuottaa kokemuksen siitä, että strategiassa maalatut asiat ovat tosiaan tavoiteltavia ja niiden eteen tekee mieli tehdä töitä. Innostuksen aiheuttama kokemus aiheuttaa tunteen, että ahkeroi mielellään kyseisen asian ympärillä. 

Oma innostus liikuttaa yleensä omia jalkoja, mutta toisen innostus ei aina tartu. Toisen innostus voi synnyttää jopa ärsyyntymistä, esimerkiksi tilanteessa, jossa huomaa ärsyyntyvänsä innostuksesta, joka johtajista pursuaa heidän esitellessään uutta strategiaa. Ärsytykseen voi liittyä epäilyksen tunne siitä, että strategia tuntuu ristiriitaiselta ja herättää kysymyksen, miten muka voimme saavuttaa sekä nämä asetetut kovat tavoitteet että henkilöstön tyytyväisyyteen liitetyt pyrkimykset. Tällainen tunnekokemus voi joskus johtaa puutumiseen ja ’tää strategia on niin nähty’ -kokemukseen, jossa välinpitämättömyys ja pitkästyminen heittävät kapulaa rattaisiin ja joskus jopa pysäyttävät rattaan pyörittämisen.

Toisinaan ärsytys nostaa harmitusta ja turhautumista kokemuksella: ’tän strategian toteutuminen on kiven takana – ja aina saman kiven’. Tällainen tuntemus voi syntyä yleisenä kokemuksena tai esimerkiksi omaan esihenkilörooliin liittyvänä. Turhautumista voi kummuta myös kokemuksesta, että järjestelmä, jonka pitäisi tukea strategian toteuttamista, ei tunnu taipuvan strategiassa ilmaistun tahdon suuntaiseksi. Turhautumisesta kannattaa ottaa kuitenkin kaikki ilo irti, sillä tällä tunteella voidaan siirtää vaikka vuoria, kunhan tahto tunteen takana saadaan näkyviin, yhteiseen keskusteluun ja kehittämisen ajuriksi. Strategian toteuttamisessa takaisinkytkentä toteuttamisesta luomiseen on oleellista suunnan luotaamista edellyttävän vuoropuhelun ylläpitämiseksi. Strategian toteuttamisesta vastaavien kannattaakin höristää korviaan turhautumisen suuntaan. 

Kun on herkistynyt kuuntelemaan strategiaan liittyviä tunteita omassa työpaikassaan, tarkkakorvainen voi havaita myös vaimeampia myönteisiä tunnekokemuksia, kuten tyytyväisyyttä. Tyytyväisyys voi liittyä kokemukseen siitä, että on mukana rakentamassa yhteisen suunnan mukaista kuvaa kantamalla omaa korttansa. Myös pienet onnistumiset voivat tuottaa tyytyväisyyden tunnetta arjen tuoksinassa ja sanonta pienistä puroista pitää paikkansa myös strategian toteuttamisessa. Tällaisia huomaamattomampia, matalan energian tunteita kannattaa vaalia strategian toteuttamisessa, etteivät ne jää muiden myrskyisempien tunteiden jalkoihin.

Heini Ikävalko

Tutkimuspäällikkö, Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu