Pitäisikö strategian herättää tunteita?

Tutkin tunteita ja strategian toteuttamista. Törmäsin työssäni kysymykseen, pitäisikö strategian herättää tunteita työpaikalla. Kysymyksen esittänyt henkilö oli hieman tuohtuneen oloinen ja hän tuntui olevan sitä mieltä, ettei pitäisi. Strategiahan on rationaalinen asia.

Vai onko sittenkään? Minusta tuntuu siltä, kuin strategia herättäisi hyvin moniakin tunteita. Strategia voi olla työpaikan ihmisille, johdon tai henkilöstön edustajille, sanana vähän kuin sote-uudistus tai verotus kansalaisen näkökulmasta –moniulotteinen, monitasoinen ja jollain tavalla kaikkia työpaikan jäseniä koskeva. Aika monille meistä nämä sanat, paitsi sote-uudistus ja verotus, myös strategia, herättävät jonkinlaisia tunnereaktioita. Vaikka ne ovat ensi alkuun etäisen ja rationaalisen tuntuisia, ne kuitenkin herättävät tunteita. Pelkästään sanana tai siihen kietoutuvina sisältöinä tai tekoina.

Testataan tätä. Muistatko kun työpaikallanne lanseerattiin uusi strategia? Miltä sinusta tuntui? Ärsyttikö sinua osallistua tilaisuuteen, koska sinulla olisi ollut tähdellisempiäkin asioita tehtävänä? Olitko innostunut strategian uudesta visuaalisesta kiteytyksestä, joka aiempaan verrattuna aiheutti samanlaisen tunnereaktion kuin lounaalla tarjoiltu vastapaistettu leipä totutun näkkileivän sijaan? Tai olitko pettynyt, että et löytänyt omaa työtäsi strategian kuvauksesta? Vai päinvastoin ilahtunut, kun se aiemmista poiketen olikin selkeästi sanoitettuna avainsisältöihin? Tai olitko hämmentynyt siitä kokemuksesta, että kaikki strategian kirjauksethan ovat sellaisia, joita te omassa tiimissäsi jo toteutatte?

Nämä ja monet muut tunnekokemukset ovat mahdollisia strategian toteuttamisessa. Tässä tarkasteltu kuvitteellinen esimerkki liittyi tilanteeseen, jossa strategia on laadittu tai päivitetty ja sitä viestitään organisaation jäsenille. Tunteiden herättäjinä voivat toimia pelkkä strategia-sana, sen ilmentymät powerpointeissa tai muissa visualisoinneissa tai oma työ ja sen suhde strategiaan.

Strategian toteuttamiseen liittyy lukuisia vuorovaikutustilanteita strategian laatijoiden ja toteuttajien välillä ja aiemmin mainittu uuden strategian viestiminen on vain pisara strategian toteuttamisen tilanteiden valtameressä. Tunteita herättäviä strategian toteuttamiseen liittyviä tilanteita voivat olla myös rationaalisen ensivaikutelman antavat tiimin tavoitteiden määrittäminen, hankkeiden suunnittelu tai työtehtävien priorisoiminen.

Isoilta osin strategian toteuttaminen työpaikalla liittyy ihmisten tekemiseen tai paremminkin, on ihmisten tekemistä. Ja kun puhutaan ihmisistä, on vaikea ohittaa tunteita.

Mutta pitäisikö strategian herättää tunteita? Strategialla pyritään luomaan organisaation toimintaan johdonmukaisuutta ja ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Jos kysyttäisiin strategian laatijoilta, heillä voisi olla näkemyksiä tähän. Joku saattaisi toivoa myönteisiä reaktioita ja innostumisen eteenpäin vievää energiaa, joku toinen voisi puolestaan toivoa rakentavaa kritiikkiä ja turhautumisen takana olevan energian vapauttamista strategian tueksi. Mutta voihan olla, että jonkun mielestä strategia on rationaalinen asia ja hän toivoo, että ei nyt tehdä tästä mitään numeroa. Tunnekokemuksia on silti vaikea kieltää.

Heini Ikävalko

Tutkimuspäällikkö, Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto