Tekoälyavusteinen potilaan hoidon tarpeen arviointi - kustannustehokas ja hoitoon pääsyä parantava työkalu hoitoon hakeutumisen hallintaan? - Juuso Heinonen

Ikääntyvä väestö ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset luovat tarpeen kustannustehokkaammille ratkaisuille terveydenhuollossa. Keskimäärin OECD-maat käyttävät 8,8 % (Suomi 9,2 %) BKT:stä vastaavan määrän terveydenhuollon kustannuksiin. Samaan aikaan on arvioitu, että jopa viidesosa tästä OECD:n maiden terveydenhuollon panostuksista menee hukkaan, luoden hyvin vähän tai ei ollenkaan terveyshyötyjä. Siten jokaista terveydenhuollon osa-aluetta, toimintatapaa ja interventiota tulisi tarkastella kustannusvaikuttavuusanalyysin kautta aina kun se on soveltuvaa ja mahdollista. Tämä koskee myös uusia teknologioita kuten tekoälyä. Tällä hetkellä kehitetään paljon tekoälyn sovellutuksia terveydenhuollossa, joihin liitetään paljon lupauksia tulevista hyödyistä. Kuitenkin on hyvin vähän tutkimusta tekoälyn kustannusvaikuttavuudesta terveydenhuollossa. Diplomityössä “Tekoälypohjaisen potilasluokittelun ja hoidon tarpeen arvioinnin kustannusvaikuttavuus ja -mekanismit vantaalaisella terveysasemalla” tutkittiin tekoälyavusteisen potilaan hoidon tarpeen arvioinnin kustannusvaikuttavuutta yhteystyössä MASSE-hankkeen ja Klinikin (Klinik Healthcare Solutions) kanssa. Tutkimuksen päätuloksena havaittiin noin 8-20 euron kustannussäästö Klinik-lähtöisissä terveysaseman hoitoepisodeissa verrattuna puhelinlähtöisiin episodeihin.

Klinik Access on potilaalle uusi tapa ottaa yhteyttä terveysasemaan täyttämällä netissä oirearvio. Klinik muistuttaa joltain osin monelle koronaoirearviosta tuttua Omaolo-palvelua. Merkittävä ero palveluissa on se, että Omaoloon tehdään jokaiselle vaivalle oma oirekysely kun taas Klinik pyrkii vastaamaan yhdellä lomakkeella koko perusterveydenhuollon kysyntään. Tällöin lomakkeen täytyy olla dynaaminen, eli kaikilta potilailta ei kysytä samoja kysymyksiä ja oireita, vaan lomake mukautuu käyttäjän antamien tietojen perusteella. Sairaanhoitajan näkökulmasta Klinik tukee hoidon tarpeen arviota tarjoamalla rakenteellisen kuvauksen potilaan tiedoista ja oireista, ehdottamalla mahdollisia diagnooseja sekä tarjoamalla potilaan oireisiin perustuvan hoidon kiireellisyysarvion. Vaikka tekoälypohjainen alustava diagnoosi on kenties Klinikin näyttävin ominaisuus, ei kannata ylenkatsoa rakenteellista tietoa keräävän nettilomakkeen merkitystä. On melkoisen helppoa luoda ei-rakenteellinen tapa potilaille ottaa yhteyttä netissä, kuten chat-toiminnallisuuden tai pelkän vapaamuotoisen tekstikentän sisältävän lomakkeen avulla. Tällöin kuitenkaan ei ole takeita siitä, että potilas osaisi kertoa kaiken oleellisen ja tarvittavan tiedon oireistaan itse, tai tämä tieto voi olla vaikeasti ja aikaa vievästi tulkittavissa hieman ajatuksenjuoksua muistuttavan tekstin lomasta.

Diplomityön analyysit perustuivat 14 kuukauden ajalta Klinikin käyttöönotosta kerättyyn potilaiden palvelukäyttöön. Tästä datasta vertailtiin Klinikiä ja puhelinta käyttäneitä potilaita sekä heidän hoitoepisodejaan. Klinik-potilaat olivat selvästi nuorempia ja hieman useammin naisia. Heillä oli vähemmän uusia hoidon tarpeen arvioita sekä hoidon tarpeen arvioita seurasi harvemmin muuta palvelukäyttöä. Lisäksi tietyt tautiryhmät, kuten ihosairaudet, virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, olivat yliedustettuina Klinik-yhteydenotoissa. Regressiomallinnuksen perusteella Klinik-episodit olivat 8-20 euroa halvempia kuin puhelinepisodit. Todennäköinen kustannusmekanismi säästöjen taustalla on hoidon oikeatasoisuus, sillä Klinik-episodeissa suurempi osa kustannuksista syntyi sairaanhoitajien kuin lääkäreiden työstä. Haastattelujen perusteella puhelinpalvelu saattaa joskus muistuttaa enemmän ajanvarauspalvelua kuin hoidon tarpeen arviota (etenkin jos potilaalla on mielestään pakottava tarve päästä lääkärin vastaanotolle), jolloin Klinik voi mahdollistaa rauhallisemman päätöksenteon ja kollegoiden konsultoinnin. Potilaat myös hyödynsivät merkittävästi palvelun 24/7-luonnetta, sillä 45% Klinik-yhteydenotoista tapahtui terveysaseman ollessa kiinni. Klinikin osuus yhteydenotoista oli vain noin 16% seuranta-aikana, mikä rajoittaa saavutettavia hyötyjä. Kuitenkin mallinnetun kustannussäästön (8-20 euroa) sekä palvelun suosion (24/7-saatavuus ja tiettyjen sensitiivisten tautien yliedustus) perusteella voidaan todeta tekoälyavusteisen potilaan hoidon tarpeen arvioinnin olevan kustannustehokas ja hoitoon pääsyä parantava työkalu hoitoon hakeutumisen hallintaan.

Portrait of Juuso Heinonen

Juuso on opiskellut Aallossa tuotantotaloutta pääaineenaan "Operations and Service Management". Hän valmistui syyskuun lopussa samalla kun diplomityö "Cost benefits and mechanisms of implementing an AI triage solution in a primary healthcare center – Case Klinik Access at Myyrmäki health center" hyväksyttiin. Kyseisestä diplomityöstä löytyy kiinnostuneille tarkempia tuloksia Klinikin käyttöönotosta. Lisäksi Aaro Hämerin haastatteluaineistoon perustuva loppuvuodesta valmistuva diplomityö tuo toisen ansiokkaan näkökulman aiheeseen.

  • Published:
  • Updated:
Share
URL copied!