Kymmenen havaintoa henkilöveroista

Olen poiminut alle kymmenen minusta huomionarvoista havaintoa, joista osa saattaa olla yllättäviä. Mukana myös kommentteja. Jollei toisin sanota, numerot viittaavat vuoteen 2024 ja muutokset lisäyksiin tai vähennyksiin vuoteen 2023 nähden. Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2024 - vero.fi

1. Tulonsaajien veronalainen mediaanitulo oli lähes eurolleen 30 000 euroa.
2. Palkkatuloja saaneiden määrä aleni 18 000 henkilöllä ja työttömyysetuuksia saaneiden kasvoi 38 000 henkilöllä. Ei ehkä yllättävää; työllisyys- ja työttömyyskehitys näkyi. Eläkkeensaajien määrä kasvoi 10 000 henkilöllä.
3. Palkkatulojen määrä oli 111 miljardia ja eläketulojen 41 miljardia euroa. Eläketulojen määrä on siten suhteessa palkkoihin huomattava. Ansiotulon verotuksesta puhuttaessa ajatellaan usein palkkatuloa, mutta eläkkeitäkään ei tulisi tällöin unohtaa. Ei ole selvää, että ansioverotuksen muutosten tulisi aina koskea samalla tavoin palkkoja ja eläkkeitä. Kaikki perustelut eivät sovi yhtä hyvin molempiin. On tietysti myös muita veronalaisia ansiotuloja, kuten etuustuloja ja yritystoiminnan ansiotulo-osuuksia.
4. Vuoteen 2014 verrattuna yli 70-vuotiaiden tulonsaajien määrä kasvoi 35 %. Vähän nuoremmilla, 60–69-vuotiailla, palkkatulojen osuus kasvoi kymmenessä vuodessa 30 prosentista merkittävästi 43 prosenttiin. Ajanjakson kuluessa 60 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut, eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt ja työskentely eläkkeen ohella yleistynyt.
5. Tulonsaajista, erityisesti tietysti eläkeläisistä, enemmistö oli naisia. Miesten ansiotulot olivat kuitenkin 90 miljardia ja naisten 75 miljardia euroa. Toki tämä ei suoraan kerro kokopäivätyön palkkaeroista. Ansiotuloveroja miehet maksoivat 20,5 ja naiset 14 miljardia euroa.   
6. Yli 100 000 euroa ansiotuloa tienanneiden osuus ansiotuloista oli 11 % ja ansiotuloveroista 19 %. Progressio näkyy. Aiemmin tuotiin keskustelussa joskus esiin isostikin sitä, kuinka suuren osan valtion ansiotuloveroista hyvätuloiset maksoivat. Siinä oli perää ennen vuotta 2023, kun ansiotuloverotus oli pääosin kunnallisverotusta. Sote-uudistuksen liittyneiden veromuutosten jälkeen valtionverotuskaan ei näytä enää ihan sellaiselta. Kaikista ansiotuloveroista yli puolet kertyy tuloluokista 20 000 – 60 000 euroa, missä on paljon porukkaa.
7. Kotitalousvähennyksiä (verosta) tehtiin runsaat puoli miljardia euroa. Vähennys on suosittu varsinkin keskitulot selvästi ylittävissä tuloissa. Luokassa 40 000 – 60 000 euroa vähennyksen teki 14 % tulonsaajista, kun taas luokassa 100 000 – 200 000 euroa 39 % ja yli 200 000 euroa 54 % tulonsaajista.
8. Pääomatuloista maksetut verot vaihtelevat vuosittain ansiotuloveroja enemmän, mutta ovat yleensä ja nytkin olleet 10 prosentin suuruusluokkaa kaikista henkilötuloveroista. Veronalaisten pääomatulojen määrä oli noin 13 miljardia ja verovapaiden noin 3 miljardia euroa. Pääomatuloihin eivät sisälly yhtiöihin, sijoitusrahastoihin, kapitalisaatiosopimuksiin, vakuutustuotteisiin tai osakesäästötileille jäävät määrät.
9. Mikään yksittäinen alalaji ei dominoi pääomatuloja. Suurimpia kokonaisuuksia ovat osingot ja luovutusvoitot, mutta myös vuokratulojen ja puunmyyntitulojen määrät ovat merkittäviä. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen määrä (4,5 mrd €) on suuri listattuihin (1,8 mrd €) verrattuna. Osingoista 574 miljoonaa euroa oli veronalaista ansiotuloa , 3,2 miljardia euroa veronalaista pääomatuloa ja 2,8 miljardia verovapaata. Osingot ja luovutusvoitot painotttuvat erityisen vahvasti miehille (luovutusvoitot 80 %, osingot 76 %) sekä ylimpiin tuloluokkiin (ja tietysti vievät osaltaan saajiaan näihin luokkiin).
10. Veronalaisten virtuaalivaluutan luovutusvoittojen määrä oli reilut 260 miljoonaa euroa. Verohallinnon mukaan huomattava määrä saadaan kuitenkin tietoon vasta säännönmukaisen verotuksen jälkeen, eivätkä nämä ole luvussa mukana. Kun virtuaalivaluuttoja koskeva kansainvälinen tietojenvaihto on lisäksi olennaisesti vahvistumassa, voimme nähdä jatkossa selvästi suurempiakin verokertymiä. Aika isot epävarmuudet huomioon ottaen en silti laskisi valtionvelan kasvun hidastamista kryptojen varaan.