Suomen innovaatiorahoitus osa 3 – Tuotekehityksen jalostusarvo ja sen maantiede

Kuvalähde: MS Bing Image Creator

Kirjoittajat: Aino Salmi & Timo Seppälä

Nykyiset mittarit eivät riitä

Tutkimuksella ja kehittämisellä (T&K) on suuri merkitys sekä yritystasolla että koko yhteiskunnan näkökulmasta. T&K luo yrityksille jalostusarvoa ja mahdollistaa uuden tiedon oppimisen, omaksumisen ja hyödyntämisen. Tuotekehityksen kansallinen merkitys on tuotu esille myös Valtioneuvoston asettamassa tavoitteessa, jossa T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta olisi neljä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Laajemmin ajateltuna ei riitä, että vain yrityksen toiminnan panoksia mitataan, meidän tulisi mitata myös T&K-toiminnan tuotoksia ja tuottavuutta. 

T&K-toiminnan tuottavuudelle on kehitetty useita eri mittausmenetelmiä. Perinteiset mittarit pohjautuvat esimerkiksi vertaisarviointeihin tai patentteihin. Nämä mittarit ovat yksinkertaisia laskea, mutta kuvausvoimaltaan rajoittuneita. Uudempia mittareita ovat kokonaistuottavuuden (engl. total factor productivity) hyödyntäminen sekä tutkimussosamäärä (engl. research quotient). Nämä uudemmat mittarit tarjoavat monipuolisempaa tietoa, mutta vaativat monen vuoden dataa ja useiden erilaisten tuottavuusmuuttujien arvioimista.  

Nykyisissä tuottavuusmittausmenetelmissä jalostusarvo jää vähälle huomiolle. T&K-toimintaa mitattaessa fokuksena on yleensäkin T&K:n kustannukset suhteessa liikevaihtoon jalostusarvon sijaan. Jalostusarvo kuvaa yrityksen panosta suhteessa bruttokansantuotteeseen, joten ilman jalostusarvopohjaista mittaamista ei voida seurata yrityksen panoksen suhdetta kansalliseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Tässä blogikirjoituksessa pohditaan erään suomalaisen konepajayrityksen esimerkin avulla, miten tuotekehityksen jalostusarvopohjaista mittaamista voisi ja kannattaisi hyödyntää yritys- ja kansallisella tasolla. Laskemme tuotekehitykselle jalostusarvon ja määritämme sen osuuden ja maantieteen suhteessa tapausyrityksen jalostusarvoon. 

Mikä on tuotekehityksen jalostusarvo?

Jalostusarvo kuvaa yrityksen tuottamaa arvonlisäystä hankkimilleen tuotteille ja palveluille. Arvo lasketaan vähentämällä yrityksen myynneistä kaikki ostetut tuotantopanokset. Jalostusarvo voidaan myös laskea seuraavalla tavalla:

Jalostusarvo=henkilöstökulut+poistot & alaskirjaukset+liikevoitto

Vastaavasti tutkimus- ja kehittämistoiminnan jalostusarvo määritetään seuraavasti: 

T&K:n jalostusarvo=T&K:n henkilöstökulut+T&K:n poistot ja alaskirjaukset+T&K:n liikevoitto 

Tuotekehityksen jalostusarvopohjainen mittaaminen - miten ja miksi?

Edellisessä kaavassa ongelmaksi tulee se, että liikevoittoa ei yleensä allokoida yrityksen eri toiminnoille. Jos T&K-toiminnalle saisi laskettua tai ainakin arvioitua jalostusarvon, toisi tämä merkittäviä hyötyjä T&K-toiminnan seurantaan ja sen tuottavuuden mittaamiseen. T&K-toiminnan jalostusarvo voidaan nimittäin nähdä sekä toiminnan tuotoksena että panoksena.

Mikäli jalostusarvo mielletään tuotoksena, voimme sen avulla laskea yrityksen T&K-toiminnan tuottavuuden jakamalla toiminnan jalostusarvon työtunneilla seuraavan yhtälön mukaan:

T&K:n tuottavuus=T&K:n jalostusarvo/työtunnit

Toisaalta T&K-toiminnan jalostusarvo voidaan nähdä myös yrityksen todellisena panoksena T&K-toimintaan.^[i] Tässä tapauksessa voimme hyödyntää T&K-toiminnan jalostusarvon osuutta koko yrityksen jalostusarvosta kuvaamaan sitä, miten hyvin yritys pärjää kansallisessa neljän prosentin tavoitteessa. Keskitymme tarkemmin tähän T&K-toiminnan jalostusarvon käyttötarkoitukseen ja käytämme havainnollistavana esimerkkinä suomalaista yritystä, joka esitellään tarkemmin taulukossa 1.

Taulukko 1. Laskelmissa hyödynnetyn yrityksen kuvaus.

Tapausyrityksen tuotekehityksen jalostusarvon laskelma löytyy taulukosta 2. Olemme määritelleet tapausyritykselle liikevaihdon, jalostusarvon ja jalostusarvon osuuden liikevaihdosta. T&K-toiminnan jalostusarvon olemme arvioineet tapausyrityksen tytäryhtiöiden kautta; olemme selvittäneet millä tapausyrityksen tytäryhtiöillä on T&K-toimintaa ja laskeneet näiden jalostusarvot. Tämän jälkeen olemme määrittäneet jokaiselle tytäryhtiölle T&K-toiminnan henkilöstön osuuden koko henkilöstöstä. Tytäryhtiöiden T&K-toiminnan jalostusarvon olemme sitten arvioineet kertomalla tytäryhtiön jalostusarvon henkilöstömäärien suhteella. Tämä on hyvin yksinkertaistettu tapa arvioida T&K-toiminnan jalostusarvoa tytäryhtiöissä, sillä oletuksena on, että T&K-toiminnan osuus jalostusarvosta on henkilöstömäärän osuuden mukainen. Olemme kuitenkin laskeneet kaikkien tytäryhtiöiden T&K-toiminnan jalostusarvot yhteen ja olemme näin saaneet arvion koko konsernin T&K-toiminnan jalostusarvosta. Olemme myös laskeneet T&K-toiminnan jalostusarvon osuuden koko tapausyrityksen jalostusarvosta. 

Taulukko 2. Tapausyrityksen T&K-toiminnan jalostusarvo (luvut indeksoitu, miljoona).

Jalostusarvopohjaisella mittaamisella voidaan myös kuvata, miten tapausyrityksen T&K-toiminnan jalostusarvo jakautuu globaalisti. Tapausyrityksen tytäryhtiöiden avulla olemme laskeneet yhteen maiden ja/tai alueiden arvot, jonka avulla olemme saaneet taulukossa 3 näkyvän jakauman T&K-toiminnan jalostusarvolle: Suomi 82,4 %, EU27 15,2 %, Aasia 0,6 % ja Pohjois-Amerikka 1,8 %. 

Taulukko 3. Yrityksen T&K-toiminnan jalostusarvon globaali jakauma.

Taulukosta 3 havaitaan, että suurin osa tapausyrityksen T&K-toiminnan jalostusarvosta muodostuu Suomessa ja muualla Euroopassa. Tapausyrityksen T&K-toiminnan jalostusarvon suhde koko yrityksen jalostusarvoon on 3,3 prosenttia taulukon 2 mukaan. Jos katsotaan vain Suomen osuutta (82,4 %), luku on 2,7 prosenttia. Kansalliseen tavoitteeseen on siis vielä matkaa. 

Tekemämme laskelmat perustuvat lähinnä julkisiin tietoihin Orbis-tietokannasta, mutta täsmennyksiä T&K-toiminnan lokaatioista ja henkilöstömääristä olemme saaneet tapausyrityksen edustajalta. Laskelmissa olemme osin tehneet arvioita esimerkiksi henkilöstökuluista puuttuvien tietojen takia. Laskelmamme eivät ole täydellisiä, mutta ne näyttävät hyvin, miten monta ulottuvuutta ja käyttötarkoitusta jalostusarvoon pohjautuvalla mittaamisella on. 

Lähteet

Laine, J., & Seppälä, T. (2024). Suomen innovaatiorahoitus - uudella mittarilla parempaa T&K -panosten yritystasoista seurantaa. Noudettu 22. elokuuta 2024 osoitteesta https://ourblogs.aalto.fi/tuta-blog/suomen-innovaatiorahoitus-uudella-mittarilla-parempaa-tk-panosten-yritystasoista-seurantaa

Laine, J., Pihlajamaa, M., & Seppälä, T. (2024). Suomen innovaatiorahoitus osa 2 - Kaiken takana on jalostusarvo. Noudettu 22. elokuuta 2024 osoitteesta https://ourblogs.aalto.fi/tuta-blog/suomen-innovaatiorahoitus-osa-2-kaiken-takana-on-jalostusarvo

Salmi, A. (tulossa 2024). Yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottavuus ja sen mittaaminen. https://aaltodoc.aalto.fi/home

^[i] Usein yritykset raportoivat T&K-menonsa (engl. R&D expenditure or R&D cost) siten, että ne sisältävät myös hankinnat. Tämä ei kuitenkaan kuvaa yrityksen todellista omaa panosta toimintaan; hankinnat ovat muiden yrityksien panoksia. T&K-toiminnan jalostusarvo on näin parempi mittari yrityksen omasta panoksesta T&K-toimintaan.