Yritysten päästölaskennan ensimmäinen kierros - lopputuloksena satunnaisluku?

Kuva: Visavuori / Timo Seppälä

Kirjoittajat Maggie Hollo  & Timo Seppälä

Voivatko päästölaskennan nykyarvot olla uusi valuutta, jos kurssit vaihtelevat yrityksittäin?

Vuonna 2024 voimaan astunut EU:n laatima CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) velvoittaa suuryrityksiä tiukoin vaatimuksin raportoimaan kasvihuonekaasupäästöjä GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaisesti osana kokonaisvaltaista kestävyysraportointia. Nyt näitä vaatimuksia ollaan laajentamassa pienempiin yrityksiin. Kuitenkin uuden sääntelyn mukaisen raportointikäytännön tulkinnanvaraisuus sekä yhteisten auditointimentelmien standardisoinnin puute eivät ainoastaan ilmene yritysten resurssien ja henkilöstön kuormituksena, vaan myös raportoitujen päästölukujen merkittävinä eroina ja tulkinnasvaraisuutena. Direktiivi pakottaa kiistämättä yrityksiä syventämään oman liiketoiminnan ja ilmastovaikutusten välistä suhdetta, mutta luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden kontekstissa päästölaskelmien tuoma lisäarvo jää tällä hetkellä marginaaliseksi suhteessa prosessin kuormittavuuteen ja kustannuksiin.

Suuryritysten raportoimissa päästöissä merkittäviä eroja

Kun analysoidaan Suomen suurimpien pörssiyritysten raportoimia Scope 1, Scope 2 eli suoraan yritysten toiminnasta syntyviä kasvihuonepäästöjä sekä liikevaihtoon suhteutettuja päästöintensiteettejä havaitaan jopa saman toimialan sisällä merkittävän suuria eroja lukujen välillä. Vertasimme neljän eri toimialan suurimpien yritysten päästölukuja keskenään. Ilmenee, että vaikka yritykset noudattavat samoja kaksoisolennaisanalyysin ja GHG-protokollan standardeja, aiheuttavat toisistaan poikkeavat laskentamenetelmät huomattavia eroja tulosten suhteen, mikä vähentää datan luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta niin yritysten kuin sidosryhmien päätöksenteon kannalta. 

Taulukko 1: Suuryritysten vuonna 2023 raportoimia päästölukuja toimialoittain (Biocode, 2024)

Tuloksista herää kysymys, kuinka hyvät valmiudet yrityksillä lopulta on kasvihuonepäästöjen todenmukaiseen ja yhtenevään raportointiin ilman yksityiskohtaisempia standardisoituja laskenta- ja arviointimenetelmiä. Voiko tosiaan olla niin, että samalla toimialalla toimivien yritysten suorat päästöintensiteetit voivat olla toisiinsa nähden moninkertaisia. Onko mahdollista, että UPM-Kymmene:n päästöintensiteetti on yli kaksinkertainen Stora Enson päästöintensiteettiin nähden ja samoin Atrian päästöintensiteetti on puolet Valion päästöintensiteettiä pienempi.

Miksi päästölaskennan arvot heittelevät? 

Päästölaskentaa suorittaessa yritykset voivat GHG-protokollan viitekehysten rajoissa hyvinkin vapaasti valita, mitä päästökertoimia ja laskentamenetelmiä hyödyntävät, mikä heikentää vertailtavuutta merkittävästi. Yrityksillä on vastaavasti eriävät käsitykset siitä, millä tarkkuustasolla tiettyjä päästökategorioita tulisi laskea ja mitkä osa-alueet voidaan jättää kokonaan pois laskelmista. Vertailukelpoisuuden lisäksi myös läpinäkyvyyteen liittyy merkittäviä haasteita, sillä maksullisten päästötietokantojen lisenssit eivät mahdollista yritysten käyttämien päästökertoimien julkaisemista ja vastaavasti laskennan perustana käytettyjä luottamuksellisia tunnuslukuja harvoin halutaan tuoda täysin julkisuuteen. Yritysvastuu ilman läpinäkyviä ja vertailtavia päästöjä voi herkästi toimia viherpesun pelikenttänä. 

Miten jalostusarvon pohjalta voidaan arvioida yrityksen kasvihuonepäästöjä yhtenevästi? 

Jalostusarvo kuvaa tavaroiden ja palvelujen tuotannossa syntyvää taloudellista lisäarvoa, ja se lasketaan vähentämällä yrityksen oman tuotannon arvosta ostettujen raaka-aineiden ja välituotteiden arvo. Jalostusarvo edustaa tuloa, joka on käytettävissä työn ja pääoman eri panoksiin mukaan lukien liikevoitto tuotantoprosessissa (OECD, 2024).

Jalostusarvo = henkilöstökulut + poistot & alaskirjaukset + liikevoitto. 

Taulukko 2: Esimerkkilaskenta Valion jalostusarvosta (2023) (Orbis, yritysten tilinpäätöstiedot, kirjoittajien laskelmat)

Yritysten Scope 1-2 kasvihuonepäästöjä voidaan yksinkertaisesti arvioida saatavilla olevan julkisen datan avulla hyödyntäen jalostusarvopohjaista mittaria, jossa käytetään päästöjen arvioinnissa Eurostatin julkaisemia toimialakohtaisia päästöintensiteettejä. Laskentamenetelmä toimii seuraavalla tavalla:

Taulukko 3: Kasvihuonekaasujen jalostusarvopohjainan laskentamenetelmä

Esimerkiksi Valion kasvihuonepäästöt voidaan laskea seuraavalla tavalla:

Taulukko 4: Esimerkkilaskenta Valion Scope 1-2 päästoistä (2023)

Yritysten kasvihuonepäästöt laskettu jalostosarvopohjaisella menetelmällä

Laskimme taulukon jokaisen yrityksen Scope 1-2 päästöt edellisellä laskentamenetelmällä ja vertailimme niitä yritysten raportoimiin Scope 1-2 päästöihin. Taulukossa on vertaillaan yritysten raportoimia Scope 1-2 kasvihuonepäästöjä. Havaitaan, että nyt saman toimialan yritykset saavat huomattavasti yhtenäisempiä arvoja, ja myös merkittävästi raportoituja pienempiä. 

Taulukko 5 : Raportoitujen päästöjen ja jalostusarvopohjaisen laskennan päästötulosten vertailua (Biocode, Orbis, Eurostat, kirjoittajien laskelmat)

Nykyinen tapa ei ole kestävä - asiaan tarvitaan muutos

Yritykset tarvitsevat tällä hetkellä raportointiin valtavan suuren määrään työtä, ajallisia resursseja sekä ulkopuolista tukea, mikä luonnollisesti kasaa merkittävästi kustannuksia. 

Kun suuryrityksiä haastateltiin Ecobion selvityksessä (2025) heidän kokemuksistaan tilikauden 2024 raportointikierrokselta, havaittiin joidenkin tapauksessa kokonaiskustannusten olleen jopa 1-2 miljoonan euron suuruusluokkaa.

On selvää, että tämä ei ole kestävä menetelmä etenkään kuin CSRD raportointivaatimus laajenee vuonna 2026 koskemaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. PK-yrityksillä on rajalliset resurssit ja heikommat raportointivalmiudet, eivätkä ne pysty kantamaan nykyisen päästöraportoinnin aiheuttamaa kuormitusta, jonka tuloksena saatavat luvut ovat enemmänkin valistuneita veikkauksia kuin vertailukelpoisia tunnuslukuja. 

Tarvitaan selkeitä ja yhtenäisiä auditointikäytäntöjä ja laskentamenetelmiä, jotta päästölaskenta olisi talousraportoinnin kaltoin konsolidoitua ja läpinäkyvää. Vastaavasti on otettava käyttöön esimerkiksi jalustosarvopohjaisen päästölaskurin kaltaisia yksinkertaisia ja yhteneviä mittareita, jolla saadaan julkisesta datasta vertailukelpoisia lukuja kädenkäänteessä. Päästölaskennan luvut eivät voi olla uusi valuutta, jos jokaisella yrityksellä on oma valuutta.

Kiitokset ValueBioMat tutkimusprojektille: https://valuebiomat.fi/

Avainsanat: kasvihuonekaasupäästöt, kestävyysraportointi, CSR-direktiivi, jalostusarvo, jalostusarvopohjainen päästölaskenta

Lähteet: 

Corporate sustainability reporting. (n.d.). Finance.  Noudettu 12. kesäkuuta 2025 osoitteesta  https://finance.ec.europa.eu/capital-markets-union-and-financial-markets/company-reporting-and-auditing/company-reporting/corporate-sustainability-reporting_en

Ecobio selvitys: CSRD:n mukainen kestävyysraportointi. (7.5.2025). 

Noudettu 10. kesäkuuta 2025 osoitteesta https://ecobiomanager.com/fi/ecobio-selvitys-csrdn-mukainen-kestavyysraportointi/?utm_campaign=105520318-EM%20FI%20whitepapers&utm_content=391881925&utm_medium=social&utm_source=linkedin&hss_channel=lcp-679293

European Union’s Statistical Office (Eurostat). (2025). Air emissions intensities by NACE Rev. 2 activity. Noudettu 10. kesäkuuta 2025 osoitteesta https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/env_ac_aeint_r2/default/table?lang=en

Laine, J., Pihlajamaa, M., & Seppälä, T. (2024). Suomen innovaatiorahoitus osa 2 - Kaiken takana on jalostusarvo. Noudettu 12. kesäkuuta 2025 osoitteesta  https://ourblogs.aalto.fi/tuta-blog/suomen-innovaatiorahoitus-osa-2-kaiken-takana-on-jalostusarvo

OECD (2024), Value added by activity. Noudettu 12. kesäkuuta 2025 osoitteesta  https://data.oecd.org/natincome/value-added-by-activity.htm