Suomen innovaatiorahoitus osa 2 - Kaiken takana on jalostusarvo
Yrityksen toimintokohtaisen jalostusarvon ymmärrys ja raportointi korostuu, kun pyrimme parempaan ymmärrykseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (tki) toimenpiteiden kohdistamisesta sekä kestävästä kehityksestä, mutta miten ymmärrys jalostusarvosta muuttaa näkymäämme suomalaisiin yrityksiin ja miten laskentaa voisi kehittää vielä pidemmälle, kysyvät Aallon ja VTT:n tutkijat yhteisessä blogikirjoituksessaan.
Kuvalähde: MS Bing Image Creator
Kirjoittajat: Jari Laine, Matti Pihlajamaa & Timo Seppälä
Miksi jalostusarvopohjaista mittaria tarvitaan?
Edellisessä blogissamme nostimme T&K-panosten raportointikäytäntöihin liittyvän haasteen: kansallisesti on asetettu tavoite lisätä T&K-panoksia neljän prosentin BKT-osuuteen, mutta yritysten raportointikäytännöt eivät ole linjassa tämän kanssa (Laine & Seppälä, 2024). Siinä missä kansallisesti mitataan osuutta tuotetusta arvosta (bruttokansantuote), yritysten kohdalla seurataan usein t&k-panosten osuutta liikevaihdosta.
Ehdotimme, että parempi mittari olisi puhua T&K-panosten suhteesta yritysten tuottamaan jalostusarvoon, sillä esimerkiksi läpilaskutusten suuri osuus liikevaihdosta voi vääristää liikevaihtopohjaista lukemaa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (tki) ja neljän prosentin BKT-tavoitteen kannalta on tärkeää, että päättäjillä on hyvä tilannekuva yrityskentän toiminnasta. Tieto yritysten T&K-panosten osuudesta jalostusarvosta antaisi suoran näkymän siihen, mitkä yritykset toimivat kansallista tavoitetta edistävästi ja mitkä tulevat jälkijunassa. Esimerkiksi julkisten T&K-tukien kohdistamisen kannalta on keskeistä ymmärtää, missä yrityksissä ja millä toimialoilla innovointi on korkealla tärkeysjärjestyksessä.
Mikä on yritysten arvonlisäys eli jalostusarvo?
Jalostusarvo kuvaa tavaroiden ja palvelujen tuotannossa syntyvää taloudellista lisäarvoa, ja se lasketaan vähentämällä yrityksen oman tuotannon arvosta ostettujen raaka-aineiden ja välituotteiden arvo. Jalostusarvo edustaa tuloa, joka on käytettävissä työn ja pääoman eri panoksiin mukaan lukien liikevoitto tuotantoprosessissa (OECD, 2024).
Yrityksen jalostusarvo voidaan laskea kahdella tavalla:
1) jalostusarvo = yrityksen kaikki myynti - yrityksen kaikki hankinnat tai
2) jalostusarvo = henkilöstökulut + poistot & alaskirjaukset + liikevoitto.
Kun arvioidaan yrityksen jalostusarvoa ulkoapäin analysoiden, jälkimmäinen laskentatapa on käytännössä havaittu toimivaksi ja helpommaksi toteuttaa. Käytämme blogissamme jälkimmäistä tapaa, koska pörssilistatun yrityksen laskentakaavan mukaiset tiedot saa helposti poimittua julkisesta tilinpäätöksestä.
Mitä T&K-osuus jalostusarvosta kertoo yritysten välisistä eroista?
Jotta T&K-panostavoitteen seuranta olisi läpinäkyvämpää, laskimme esimerkinomaisesti Suomen top-11 pörssiyhtiöiden ja 11 verrokkiyrityksen globaalin liikevaihdon ja jalostusarvon ja suhteutimme siihen yrityksen ilmoittamat T&K-panokset (Taulukko 1). Poistimme top-11 yrityksistä ne, jotka eivät ilmoittaneet Orbis-tietokannassa T&K-panoksiensa suuruutta (St1 Nordic, SOK, Metsäliitto Osuuskunta).
Erot yritysten välillä kasvavat, kun vertaamme T&K-panostuksia jalostusarvoon liikevaihdon sijaan.
Korkeat T&K-panossuhteet kuvaavat toimialan nopeaa dynamiikkaa (Nokia), pitkiä ja kalliita tuotekehitysprojekteja (Orion), mutta toisaalta esimerkiksi strategista murrosta (Wärtsilä). Toimialalla yksittäisen yrityksen panostustrendin merkittävä muutos edellyttää tarkempaa maantieteellistä analyysiä, jotta syyt saadaan tulkittua oikein.
Yllätyksenä, ja negatiivisena sellaisena, analyysista erottuvat Elisa, Neste, Kone, Konecranes, Huhtamäki, UPM-Kymmene ja Stora Enso, jotka kaikki jäävät alle 4 % lukemaan T&K-panostusten suhteessa jalostusarvoon. Hämmästelemme myös kaupan ja palvelualan toimijoiden alhaista T&K-panostuksia – onko todella niin, että kaikki mahdollinen on jo innovoitu?
Taulukko 1: Yritysten globaalit liikevaihto, jalostusarvo ja T&K-panostukset vuonna 2022, globaalit T&K-panostukset suhteessa liikevaihtoon ja jalostusarvoon (Orbis, yritysten tilinpäätöstiedot, kirjoittajien laskelmat).
| Liikevaihto (t€) | Jalostusarvo, (t€) | T&K-panostukset (t€) | T&K-panostukset liikevaihdosta | T&K-panostukset jalostusarvosta | |
| Cargotec | 4 608 700 | 1 244 800 | 98 300 | 2,13 % | 7,90 % |
| Elisa | 2 190 300 | 1 173 000 | 16 000 | 0,73 % | 1,36 % |
| Finnair | 3 105 600 | 1 022 400 | 0 | 0,00 % | 0,00 % |
| Fiskars | 1 249 900 | 478 500 | 20 800 | 1,66 % | 4,35 % |
| Huhtamäki | 4 548 100 | 1 433 200 | 26 100 | 0,57 % | 1,82 % |
| Kemira | 3 577 000 | 976 900 | 32 800 | 0,92 % | 3,36 % |
| Kesko | 17 791 000 | 2087200 | 0 | 0,00 % | 0,00 % |
| Kone | 10 951 700 | 4 823 900 | 187 800 | 1,71 % | 3,89 % |
| Konecranes | 3 975 800 | 1704000 | 48 000 | 1,21 % | 2,82 % |
| Neste | 25 707 000 | 3 591 000 | 85 000 | 0,33 % | 2,37 % |
| Nokia | 25 002 000 | 11 679 000 | 4 550 000 | 18,20 % | 38,96 % |
| Orion | 1 233 300 | 599 400 | 129 600 | 10,51 % | 21,62 % |
| Outokumpu | 10 304 000 | 2 129 000 | 14 000 | 0,14 % | 0,66 % |
| Stora Enso | 11 973 000 | 3773000 | 89 000 | 0,74 % | 2,36 % |
| TietoEvry | 2 858 800 | 1 964 600 | 0 | 0,00 % | 0,00 % |
| UPM-Kymmene | 11 957 000 | 3 682 000 | 55 000 | 0,46 % | 1,49 % |
| Vaisala | 541 300 | 290 900 | 67 700 | 12,51 % | 23,27 % |
| Valmet | 5 109 000 | 1 784 000 | 91 000 | 1,78 % | 5,10 % |
| Wärtsilä | 5 895 000 | 1665000 | 246 000 | 4,17 % | 14,77 % |
| Globaali keskiarvo | 3,04 % | 7,16 % |
Mitä mahdollisuuksia jalostusarvopohjainen mittari avaa?
Tki-politiikan kannalta kiinnostava kysymys on T&K-panosten määrän lisäksi niiden tarkempi sisältö. Esimerkiksi kestävyystavoitteet, kansallinen turvallisuus ja omavaraisuus ovat nousseet tki-politiikan tavoitteiksi talouskasvun ja kilpailukyvyn ohelle. Meillä on kuitenkin vajavainen näkymä siihen, mihin yritykset keskittyvät T&K-toiminnassaan ja yhä suurempi tarve ymmärtää paremmin, miten jalostusarvo jakautuu yrityksen tuotteille ja palveluille myös T&K-panosten osalta. Yllä ehdotetunkaan tasoinen T&K-panostusten mittaus suhteessa jalostusarvoon ei kuvaa vielä tilannetta, jonka avulla ymmärtäisimme paremmin sitä, miten yrityksen T&K-panostukset kohdistuvat eri toiminnoille, kuten esimerkiksi uusille palveluille, uusille tuotteille tai kestävämmille prosesseille.
Toistaiseksi yritykset eivät systemaattisesti raportoi allokoituja T&K-panostuksia eri toiminnoille. Jos näin tehtäisiin, olisi helpompi seurata panosten syy-seuraussuhteita ja vaikuttavuutta yrityksen strategian toteutumiseen ja regulaation edellyttämien seurantojen, kuten kasvihuonekaasupäästojen suunniteltua kehitystä. Jalostusarvopohjaisella mittaamisella on myös suoria synergioita esitettyjen kestävän kehityksen mittarien kanssa. Esimerkiksi YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mittarit ohjaavat laskemaan yritysten suoria kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa niiden jalostusarvoon (United Nations, 2023).
Voiko T&K-toiminnan tuottavuutta mitata?
Sisällöllisten painotusten ohella on kiinnostavaa, missä T&K-panoksilla saadaan korkein tuottavuus. Voimme jatkaa esittelemäämme logiikkaa vielä pidemmälle, jos laskemme T&K-panostusten jalostusarvon seuraavalla kaavalla:
T&K:n jalostusarvo = T&K:n henkilöstökulut + T&K:n poistot ja alaskirjaukset + T&K:n ”liikevoitto”.
Tämä on vielä jokseenkin teoreettinen malli, koska harvoin yritykset kohdistavat liikevoittoa eri toiminnoille. Jotkut yritykset kyllä seuraavat aktiivisesti uusien tuotteiden ja palveluiden osuutta myynnistä ja toimintolaskennan kautta myös niiden kannattavuutta.
Ehkä näitä voi luovasti yhdistellä ja saada sitä kautta parempaa näkyvyyttä oman T&K-toiminnan ja/tai kestävän kehityksen “tuottavuuteen”. Mutta se lienee helposti yrityksille kilpailutekijä ja tulenarka aihe.
Lähteet:
Laine, Jari & Seppälä, Timo, (2024), Suomen innovaatiorahoitus - uudella mittarilla parempaa T&K -panosten yritystasoista seurantaa, https://ourblogs.aalto.fi/tuta-blog/suomen-innovaatiorahoitus-uudella-mittarilla-parempaa-tk-panosten-yritystasoista-seurantaa (Haettu 25.3.2024)
OECD (2024), Value added by activity, https://data.oecd.org/natincome/value-added-by-activity.htm (Haettu 25.3. 2024)
United Nations (2023), Global indicator framework for the Sustainable Development Goals and targets of the 2030 Agenda for Sustainable Development https://unstats.un.org/sdgs/indicators/Global%20Indicator%20Framework%20after%202023%20refinement_Eng.pdf (Haettu 25.3.2024)
Show other posts from this blog
Lampaita ja narreja vaiko kettuja ja supersankareita? Alusta palaa!
Vuosikymmeniä olemme ilmaiseksi luovuttaneet elämämme dataa teknologiayrityksille. Onko meistä tullut lampaita ja narreja internet-oven avauksella?
Rethinking AI: Stepping Back from the Generative Hype
The rapid growth of generative AI makes it hard for companies to keep up and in-source knowledge, but there are better ways to learn.
Suomen innovaatiorahoitus osa 3 – Tuotekehityksen jalostusarvo ja sen maantiede
Myös yritysten T&K-toiminnan tuotoksia ja tuottavuutta tulee mitata, toteavat Aino Salmi ja Timo Seppälä tuoreessa kolumnissaan.