Suomen innovaatiorahoitus osa 2 - Kaiken takana on jalostusarvo

Kuvalähde: MS Bing Image Creator

Kirjoittajat: Jari Laine, Matti Pihlajamaa & Timo Seppälä

Miksi jalostusarvopohjaista mittaria tarvitaan?

Edellisessä blogissamme nostimme T&K-panosten raportointikäytäntöihin liittyvän haasteen: kansallisesti on asetettu tavoite lisätä T&K-panoksia neljän prosentin BKT-osuuteen, mutta yritysten raportointikäytännöt eivät ole linjassa tämän kanssa (Laine & Seppälä, 2024). Siinä missä kansallisesti mitataan osuutta tuotetusta arvosta (bruttokansantuote), yritysten kohdalla seurataan usein t&k-panosten osuutta liikevaihdosta. 

Ehdotimme, että parempi mittari olisi puhua T&K-panosten suhteesta yritysten tuottamaan jalostusarvoon, sillä esimerkiksi läpilaskutusten suuri osuus liikevaihdosta voi vääristää liikevaihtopohjaista lukemaa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (tki) ja neljän prosentin BKT-tavoitteen kannalta on tärkeää, että päättäjillä on hyvä tilannekuva yrityskentän toiminnasta. Tieto yritysten T&K-panosten osuudesta jalostusarvosta antaisi suoran näkymän siihen, mitkä yritykset toimivat kansallista tavoitetta edistävästi ja mitkä tulevat jälkijunassa. Esimerkiksi julkisten T&K-tukien kohdistamisen kannalta on keskeistä ymmärtää, missä yrityksissä ja millä toimialoilla innovointi on korkealla tärkeysjärjestyksessä.

Mikä on yritysten arvonlisäys eli jalostusarvo?  

Jalostusarvo kuvaa tavaroiden ja palvelujen tuotannossa syntyvää taloudellista lisäarvoa, ja se lasketaan vähentämällä yrityksen oman tuotannon arvosta ostettujen raaka-aineiden ja välituotteiden arvo. Jalostusarvo edustaa tuloa, joka on käytettävissä työn ja pääoman eri panoksiin mukaan lukien liikevoitto tuotantoprosessissa (OECD, 2024).

Yrityksen jalostusarvo voidaan laskea kahdella tavalla: 

1) jalostusarvo = yrityksen kaikki myynti - yrityksen kaikki hankinnat tai 

2) jalostusarvo = henkilöstökulut + poistot & alaskirjaukset + liikevoitto. 

Kun arvioidaan yrityksen jalostusarvoa ulkoapäin analysoiden, jälkimmäinen laskentatapa on käytännössä havaittu toimivaksi ja helpommaksi toteuttaa. Käytämme blogissamme jälkimmäistä tapaa, koska pörssilistatun yrityksen laskentakaavan mukaiset tiedot saa helposti poimittua julkisesta tilinpäätöksestä. 

Mitä T&K-osuus jalostusarvosta kertoo yritysten välisistä eroista?

Jotta T&K-panostavoitteen seuranta olisi läpinäkyvämpää, laskimme esimerkinomaisesti Suomen top-11 pörssiyhtiöiden ja 11 verrokkiyrityksen globaalin liikevaihdon ja jalostusarvon ja suhteutimme siihen yrityksen ilmoittamat T&K-panokset (Taulukko 1). Poistimme top-11 yrityksistä ne, jotka eivät ilmoittaneet Orbis-tietokannassa T&K-panoksiensa suuruutta (St1 Nordic, SOK, Metsäliitto Osuuskunta). 

Erot yritysten välillä kasvavat, kun vertaamme T&K-panostuksia jalostusarvoon liikevaihdon sijaan. 

Korkeat T&K-panossuhteet kuvaavat toimialan nopeaa dynamiikkaa (Nokia), pitkiä ja kalliita tuotekehitysprojekteja (Orion), mutta toisaalta esimerkiksi strategista murrosta (Wärtsilä). Toimialalla yksittäisen yrityksen panostustrendin merkittävä muutos edellyttää tarkempaa maantieteellistä analyysiä, jotta syyt saadaan tulkittua oikein.

Yllätyksenä, ja negatiivisena sellaisena, analyysista erottuvat Elisa, Neste, Kone, Konecranes, Huhtamäki, UPM-Kymmene ja Stora Enso, jotka kaikki jäävät alle 4 % lukemaan T&K-panostusten suhteessa jalostusarvoon. Hämmästelemme myös kaupan ja palvelualan toimijoiden alhaista T&K-panostuksia – onko todella niin, että kaikki mahdollinen on jo innovoitu? 

Taulukko 1: Yritysten globaalit liikevaihto, jalostusarvo ja T&K-panostukset vuonna 2022, globaalit T&K-panostukset suhteessa liikevaihtoon ja jalostusarvoon (Orbis, yritysten tilinpäätöstiedot, kirjoittajien laskelmat).

Mitä mahdollisuuksia jalostusarvopohjainen mittari avaa?

Tki-politiikan kannalta kiinnostava kysymys on T&K-panosten määrän lisäksi niiden tarkempi sisältö.  Esimerkiksi kestävyystavoitteet, kansallinen turvallisuus ja omavaraisuus ovat nousseet tki-politiikan tavoitteiksi talouskasvun ja kilpailukyvyn ohelle. Meillä on kuitenkin vajavainen näkymä siihen, mihin yritykset keskittyvät T&K-toiminnassaan ja yhä suurempi tarve ymmärtää paremmin, miten jalostusarvo jakautuu yrityksen tuotteille ja palveluille myös T&K-panosten osalta. Yllä ehdotetunkaan tasoinen T&K-panostusten mittaus suhteessa jalostusarvoon ei kuvaa vielä tilannetta, jonka avulla ymmärtäisimme paremmin sitä, miten yrityksen T&K-panostukset kohdistuvat eri toiminnoille, kuten esimerkiksi uusille palveluille, uusille tuotteille tai kestävämmille prosesseille.

Toistaiseksi yritykset eivät systemaattisesti raportoi allokoituja T&K-panostuksia eri toiminnoille. Jos näin tehtäisiin, olisi helpompi seurata panosten syy-seuraussuhteita ja vaikuttavuutta yrityksen strategian toteutumiseen ja regulaation edellyttämien seurantojen, kuten kasvihuonekaasupäästojen suunniteltua kehitystä. Jalostusarvopohjaisella mittaamisella on myös suoria synergioita esitettyjen kestävän kehityksen mittarien kanssa. Esimerkiksi YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mittarit ohjaavat laskemaan yritysten suoria kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa niiden jalostusarvoon (United Nations, 2023).

Voiko T&K-toiminnan tuottavuutta mitata?

Sisällöllisten painotusten ohella on kiinnostavaa, missä T&K-panoksilla saadaan korkein tuottavuus. Voimme jatkaa esittelemäämme logiikkaa vielä pidemmälle, jos laskemme T&K-panostusten jalostusarvon seuraavalla kaavalla: 

T&K:n jalostusarvo = T&K:n henkilöstökulut + T&K:n poistot ja alaskirjaukset + T&K:n ”liikevoitto”.

Tämä on vielä jokseenkin teoreettinen malli, koska harvoin yritykset kohdistavat liikevoittoa eri toiminnoille. Jotkut yritykset kyllä seuraavat aktiivisesti uusien tuotteiden ja palveluiden osuutta myynnistä ja toimintolaskennan kautta myös niiden kannattavuutta. 

Ehkä näitä voi luovasti yhdistellä ja saada sitä kautta parempaa näkyvyyttä oman T&K-toiminnan ja/tai kestävän kehityksen “tuottavuuteen”. Mutta se lienee helposti yrityksille kilpailutekijä ja tulenarka aihe.   

Lähteet: 

Laine, Jari & Seppälä, Timo, (2024), Suomen innovaatiorahoitus - uudella mittarilla parempaa T&K -panosten yritystasoista seurantaa, https://ourblogs.aalto.fi/tuta-blog/suomen-innovaatiorahoitus-uudella-mittarilla-parempaa-tk-panosten-yritystasoista-seurantaa  (Haettu 25.3.2024)

OECD (2024), Value added by activity, https://data.oecd.org/natincome/value-added-by-activity.htm (Haettu 25.3. 2024)

United Nations (2023), Global indicator framework for the Sustainable Development Goals and targets of the 2030 Agenda for Sustainable Development https://unstats.un.org/sdgs/indicators/Global%20Indicator%20Framework%20after%202023%20refinement_Eng.pdf (Haettu 25.3.2024)