Vaikka Grönlanti sulaa, se ei nosta merenpintaa Suomessa

Jäätiköt sulavat ja se saa merenpinnan nousemaan – tämä lienee kaikille tuttu ilmaston lämpenemisen seuraus. Vähemmän tunnettua on se, että sulamisen vaikutukset eivät jakaudu valtameriin tasaisesti. Arkijärjelle voi tuntua ristiriitaiselta, että sulamisen aiheuttama merenpinnan nousu on kaikkein suurin kaukana sulavasta jäätiköstä, kun taas jäätikön lähialueilla sulaminen aiheuttaa merenpinnan laskua. Miksi näin on?

 Melting Ice Photo by Koen Swiers from Pexels

Kun mannerjäätikkö sulaa, suuria määriä sulamisvettä siirtyy jäätiköstä valtameriin. Tämä vesimassan siirtyminen paikasta toiseen muuttaa Maan painovoimakenttää, maankuoren korkeussuhteita ja jopa maapallon pyörimisliikettä. Nämä seurannaisvaikutukset aiheuttavat alueellisia eroja siinä, kuinka paljon merenpinta nousee.

Katsotaanpa mekanismeja tarkemmin. Kaikki kappaleet vetävät toisiaan puoleensa painovoimalain mukaisesti. Niinpä myös massiivinen mannerjäätikkö vetää merivettä puoleensa. Merenpinta on siksi koholla jäätikön lähialueilla verrattuna tilanteeseen, jossa jäätikköä ei olisi. Kun jäätikkö sulaa, tämä vetovoima heikkenee, mikä kumoaa merenpinnan nousun sulavan jäätikön lähistöllä.

Toiseksi mannerjäätikön valtava massa painaa maankuorta lommolle. Kun jäätikkö sulaa, se kevenee, ja maa alkaa kohota sulavan jäätikön alla ja lähistöllä. Maankuoren nousu osaltaan kumoaa jäätikön sulamisesta aiheutunutta merenpinnan nousua. Tämä on tuttua Suomessa, jossa maa kohoaa edelleen viime jääkauden aikaisen mannerjäätikön sulamisen seurauksena.

Näiden ilmiöiden vuoksi merenpinnan nousu kumoutuu parintuhannen kilometrin säteellä sulavasta jäätiköstä. Grönlanti on Suomesta katsoen sen verran lähellä, että täällä sen sulaminen ei paljoa tunnu. Vaasan seudulla ja sitä pohjoisempana vaikutus on pyöreä nolla, Suomenlahdellakin vain pieni osa (10–15 %) siitä noususta, jonka Grönlannin sulaminen aiheuttaa valtameriin keskimäärin.[1]

Vastaavasti maapallon toisella puolella, kaukana sulavasta jäätiköstä nousun vaikutus voimistuu painovoimakentän muutoksen seurauksena. Suomen kannalta katseet kannattaakin kiinnittää Etelämantereen mannerjäätikköön, jonka sulaminen tuntuu meillä keskimääräistä hieman voimakkaampana.

Myös meriveden lämpölaajeneminen ja pienten vuoristojäätiköiden sulaminen eri puolilla maailmaa nostavat merenpintaa, joten merenpinnan nousua on odotettavissa Suomessakin.[2] Sijainti suhteellisen lähellä Grönlantia kuitenkin suojaa Suomea jonkin verran nousun pahimmilta vaikutuksilta, samoin Suomessa viime jääkauden jäljiltä jatkuva maankohoaminen.

Maapallon nykyisissä mannerjäätiköissä – Grönlannissa ja Etelämantereella – riittää jäätä niin paljon, että niiden sulaminen voi ajan mittaan nostaa merenpintaa useita metrejä nykytasosta, ellei ilmaston lämpenemistä saada kuriin. Sulaminen on jo käynnistynyt jäätiköiden reuna-alueilla. Tämä voidaan nähdä esimerkiksi maapallon painovoimakenttää mittaavien GRACE-satelliittien havainnoista.[3]

Kirjoittajasta: Havu Pellikka on tutkijatohtori Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella. Hänen tutkimuksensa käsittelee merenpinnan nousun vaikutuksia Suomessa.

Viitteet

[1] Mitrovica, J. X., Tamisiea, M. E., Davis, J. L. & Milne, G. A. 2001, “Recent mass balance of polar ice sheets inferred from patterns of global sea-level change”, Nature, vol. 409, 1026–1029, doi: 10.1038/35059054

[2] Pellikka, H., Leijala, U., Johansson, M.M., Leinonen, K. & Kahma, K.K. 2018, ”Future probabilities of coastal floods in Finland”, Continental Shelf Research, vol. 157, 32–42, doi: 10.1016/j.csr.2018.02.006

[3] Velicogna, I., Mohajerani, Y., Landerer, F., Mouginot, J., Noel, B., Rignot, E., Sutterley, T., van den Broeke, M., van Wessem, M. & Wiese, D. 2020. “Continuity of ice sheet mass loss in Greenland and Antarctica from the GRACE and GRACE Follow‐On missions”, Geophysical Research Letters, vol. 47, e2020GL087291, doi: 10.1029/2020GL087291

Kuva: Koen Swiers from Pexels

  • Published:
  • Updated:
Share
URL copied!