Unohdetaan sote, ratkaistaan asia alustataloudella

Kuvassa Juha Jolkkonen ja William von der Pahlen. 

Jakso lähti käyntiin vauhdikkaalla keskustelulla siitä, miten kaatumisonnettomuuteen voitaisiin hälyttää apua vuonna 2030: onko tulevaisuuden ratkaisu jokin onnettomuuden tunnistava ja apua hälyttävä seurantalaite? Entä mahdollistaisiko nykyteknologia jo nyt tehokkaamman tavan saada apua?

Suomi onkin jo nyt monia maita edellä terveydenhoidon digitalisaatiossa.

"Jos ajattelee Suomesta käsin, huomaan ainakin itse olevani aika usein siinä ajatusmaailmassa, että mikään ei meinaa toimia, mitään ei saada aikaiseksi tai mitään ei saa tehdä. Nyt kun olemme touhunneet kansainvälisillä markkinoilla ja nähneet eurooppalaisia maita sekä heidän järjestelmiään, on se antanut aika hyvää perspektiiviä. Mahdollisuuksien puutetta ei kannata valittaa joka päivä, sillä olemme jo kuitenkin aika pitkällä", Mehiläisen digipalveluja luotsaava Ossi Laukkanen toteaa jaksossa.

Laukkanen nostaa kuitenkin esiin arvokasta tietoa sisältäviin kantapalveluihin, kuten Omakanta ja Suomi.fi, liittyvän pulman: dataa kerätään, mutta tieto ei liiku fiksusti julkisen ja yksityisen puolen välillä. Sujuvampi datan hyödyntäminen tarjoaisi Laukkasen mielestä parempia palveluita ja toimivamman kokonaisuuden.

Tietoa ei kerry pelkästään sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin, vaan myös moni yksittäinen kuluttaja on kiinnostunut analysoimaan omasta hyvinvoinnistaan kertovaa dataa. Terveys ja hyvinvointi ovat iso bisnes, ja esimerkiksi Oura-sormukset, sykemittarit ja kotiin tilattavat geenitestit ovat huippusuosittuja. Mutta kuka tiedot omistaa?

"Lähtökohtaisesti ihminen omistaa itse oman terveysdatansa. Lähtökohta on, että ihminen saa lainsäädännön puitteissa päättää siitä, kellä on siihen pääsy. Dataa ei siis voi imuroida mistään itselle vaan yhteiskunta on siis määrittänyt käytölle tietyt raamit", Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen valottaa.

Jaksossa haastateltiin myös aloittelevaksi biohakkeriksi itseään kutsuvaa digi- ja väestötietoviraston johtavaa asiantuntijaa Kimmo Rouskua. Rouskun mukaan maallikon kannattaa ottaa selvää, millaiselle toimijalle dataansa antaa, mihin tietoihin päästää käsiksi sekä pohtia, mitä tiedolla voisi tulevaisuudessa tehdä. Onneksi GDPR tosin suojaa kuluttajia terveyspalveluiden, älysormusten, geenitestien sekä uniseuranta-applikaatioiden maailmassa.

"Suomessa tiettyjä toimialoja on säädelty aika hyvin. Kuitenkin viime vuoden loppuvuoden psykoterapiakeskus Vastaamon tapaus on hyvin nostattanut esille sen, että parannettavaa on", Rousku toteaa.

Podcastia voi kuunnella Spofifyn tai Apple podcastin kautta.