Chosen for Redesign

Chosen for Redesign DIY

Tekstiilijätteen vähentäminen ja kestävämpi kulutus ovat keskeisiä teemoja tämän päivän muodissa. Syksyn aikana teimme jatkoa kesän Chosen for redesign projektille ja loimme redesign tuotteille kaikkien iloksi DIY-ohjeet, joiden avulla jokainen voi tehdä oman versionsa redesign vaatteesta. 
Kierrätys, upcycling ja redesign tarjoavat keinoja muuttaa käytetyt materiaalit uusiksi vaatteiksi samalla säästäen luonnonvaroja ja vähentäen ympäristökuormitusta. Lisäksi vaatteiden uudelleen suunnittelu (redesign) voi olla merkittävä yhteisöllisyyden lisääjä – se voi tuoda ihmisiä yhteen jakamaan taitoja ja ideoita tässä usein yksilökeskeisessä ja digitaaliseen vuorovaikutukseen painottuvassa ajassa. 

Garment Photos from Redesign
Garment: Saimi Parikka
Garment: Saimi Parikka, Photo: Alno Ahola

Neuleiden uusi alku

Saimi Parikka 

Aalto-yliopistosta valmistuva tekstiilisuunnittelija Saimi Parikka innostui kehittämään tekniikoita vanhojen neuleiden uudelleenkäyttöön. Hän kehitti neuleiden työstämistä neulerakenteen purkamisen kautta. Nyt hän on koonnut tästä tekniikasta kuusi erilaista ohjetta. 

Kun neuletta muokkaa purkamalla, se levenee silmukoita pudottaessa ja kasvaa samalla pituutta, kun jäljelle jääneet silmukat löystyvät. Näin XS-kokoisesta neuleesta voidaan muokata M-L kokoinen neule. Puretusta pinnasta tulee hieman läpinäkyvä ja pitsimäinen. Purkamalla voi tehdä yksityiskohtia vaatteeseen tai, jos käsittelee koko pinnan, pystyy muuttamaan vaatteen mallin ja ilmeen täysin. 

Nämä ohjeet soveltuvat erityisesti neulomista harrastaville, sillä heillä on jo perustiedot siitä, miten silmukat ja neuleen rakenne toimivat. Purkaminen, kuten neulominen, on toistuvaa liikettä, joka voi tuntua jopa meditatiiviselta. Aivot pitävät toistavasta liikkeestä, mikä toimii hyvänä vastapainona ajatustyölle, näyttöpäätetyölle ja hektiselle arjelle. On myös innostavaa “tuhota” siistiä teollisesti neulottua pintaa ja haastaa itseään luomaan epäsäännöllistä rönsyilevää jälkeä. Kun työhön käyttää aikaa ja energiaa ei materiaaleissa kannata tinkiä. Käsityöprojekteihin onkin aina hyvä valita laadukkaita materiaaleja. 

Vaatteiden uudelleen työstäminen ei ole pelkkää käytännön käsityötä; kuten Fletcher (2016) korostaa teoksessaan Craft of Use, vaatteiden uudelleentyöstäminen ja kierrättäminen luovat uudenlaista suhdetta materiaaleihin ja kuluttamiseen. Ne voivat lisätä käyttäjän arvostusta vaatteen elinkaarta ja työtä kohtaan, mikä on ratkaisevaa kestävän kulutuskulttuurin edistämisessä.  Käsillä tekeminen ja uuden opettelu on parasta yhdessä. Saimi toivookin että ohjeet insipiroisivat yhdessä tekemiseen ja ideoiden jakamiseen. Upeita materiaalejakin löytyy käytettynä runsaasti. Toivottavasti ohjeet inspiroivat pelastamaan vanhoja neuleita ja nauttimaan käsillä tekemisestä. 

Garment: Paula Malleus-Lemettinen
Garment: Paula Malleus-Lemettinen, Photo: Alno Ahola

Farkut kestävän muodin edelläkävijänä

Paula Malleus-Lemettinen 

Farkut ovat monelle vaatekaapin kulmakivi, mutta niiden valmistus kuormittaa ympäristöä merkittävästi. Yhden farkkuparin tuotantoon voi kulua jopa 10 000 litraa vettä, minkä lisäksi prosessissa käytettävät kemikaalit ja energiankulutus jättävät raskaan ekologisen jalanjäljen. 

Ompelijamestari Paula Malleus-Lemettinen on yli 15-vuoden kokemuksella erikoistunut farkkujen ja muiden vaatteiden elinkaaren pidentämiseen niin korjaamalla kuin upcycling-tekniikoita kehittämällä ja testaamalla. Paulan mukaan vanhoista farkuista syntyy uniikkeja ja myös sarjatuottettavia olevia tuotteita, jotka säästävät vettä, energiaa ja materiaaleja. Hän on toiminut syksyn ajan Chosen for redesign -projektissa, jossa kehitettiin DIY-ohjeita luovien farkkutuotteiden valmistukseen. 

Paula korostaa myös redesignin sosiaalista ulottuvuutta. "Kun tuomme ihmiset yhteen työpajoihin tai projekteihin, voimme tarjota tilaisuuden jakaa ideoita ja oppia toisiltamme. Farkkujen upcycling ei ole vain ekologista, vaan se myös rakentaa yhteisöllisyyttä ja yhteisiä onnistumisen hetkiä." Tämä liittyy läheisesti Engeströmin (2001) kehittämän expansive learning -mallin ajatukseen: oppiminen yhteisössä voi avata uusia tapoja ymmärtää kestävän kehityksen merkitystä ja käytännön keinoja saavuttaa se. 

Redesign – enemmän kuin vaatteiden uudistamista 

Redesign tarjoaa paitsi mahdollisuuden säästää luonnonvaroja myös arvokkaan kokemuksen käsillä tekemisestä ja yhteisöllisyydestä. Kun käytettyjä vaatteita uudistetaan yhdessä työpajoissa, kursseilla tai ystävien kesken, syntyy yhteisiä elämyksiä, jotka yhdistävät eri taustoista tulevia ihmisiä. Näinä aikoina, jolloin monet kokevat erillisyyttä tai yhteisöllisyyden puutetta, vaatteiden uusiotuottaminen voi tarjota tilaisuuden luoda merkityksellisiä kohtaamisia. 

Samalla opimme arvostamaan vaatteen tarinaa. Jokainen neule tai farkku kantaa mukanaan historiaa, joka saa uuden luvun redesignin kautta. Näin vaatteista tulee enemmän kuin vain käyttöesineitä – ne muuttuvat uniikeiksi ja merkityksellisiksi osaksi omaa elämäämme. Tällainen materiaalien arvon uudelleenmäärittely on tärkeää erityisesti kiertotalouden edistämisessä, kuten Kirchherr et al. (2017) toteavat tutkimuksessaan kiertotalouden mahdollisuuksista ja haasteista. 

Saimi ja Paula osoittavat, että kestävä muoti voi olla luovaa, yksilöllistä ja yhteisöllistä. Vanhojen neuleiden ja farkkujen muokkaaminen tarjoaa konkreettisia tapoja pienentää hiilijalanjälkeä ja samalla luoda tilaa luovuudelle, vuorovaikutukselle ja yhdessä tekemiselle. 

Kaiva siis esiin käyttämättömät neuleet ja farkut, ja anna niille uusi elämä – ehkäpä juuri Saimin ja Paulan ohjeilla! ? 

  • Updated:
  • Published:
Share
URL copied!

Show other posts from this blog

Published:

Uudistetut vaatetarinat | Miska Kettu

Opiskelijahaastattelu suunnitteluprosessista - Miska Kettu
Published:

Uudistetut vaatetarinat | Elma Leminen

Opiskelijahaastattelu suunnitteluprosessista - Elma Leminen
Published:

Uudistetut vaatetarinat | Pauliina Friberg

Opiskelijahaastattelu suunnitteluprosessista- Pauliina Friberg
Published:

Uudistetut vaatetarinat | Sofia Dinello-Morais

Opiskelijahaastattelu suunnitteluprosessista - Sofia Dinello-Morais