Optimoiduista tuotanto-operaatioista ja lisäarvomyynnistä veturi yritysten tuotekehitysinvestoinneille

Kuvalähde Bing Image Creator

Kirjoittajat: Jari Laine & Timo Seppälä

Ensimmäinen lukko auki! Optimoiduista tuotanto-operaatioista ja lisäarvomyynnistä veturi yritysten tuotekehitysinvestoinneille

Olemme kaikki syyllisiä ja syyttömiä­

Suomen talouden ja yritysten johtamisen surkea tilanne on laajalti huomioitu maan johtavissa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, konsulttiyhtiöissä ja lopulta jopa Helsingin Sanomissa. Talouden ja johtamisen tilannekuvaa on taas päivitelty, tiekarttoja piirretty ja veturiekosysteemejä käynnistetty. 

On haukuttu poliittisten päättäjien lisäksi yritysten omistajat, niiden hallitukset, johto ja keskijohto. Olisiko vielä joku, ketä voisimme haukkua vai onko keskityttävä siihen, mitä voimme tehdä tilanteen parantamiseksi?  Niin tai näin, on turha osoitella sormella ketään yksittäistä toimijaa – yritysten operaatioita voi aina johtaa fiksummin.

On muistettava, että jokaisella yrityksellä ja toimialalla on oma operaatio-optiminsa, mutta optimitilaa voi keinuttaa ja sen kuuluisan laatikon ulkopuolelle voi hypätä. Vauhtia hyppyyn tulee hakea pidemmän aikajänteen teknologiakehityksestä ja tuotannon uudelleenjärjestelymahdollisuuksista.

Teollisten rakenteiden muutos kestää presidenttikausien yli - uudet teknologiat peliin

Suomalainen teollisuus on 1800- ja 1900-lukujen teollistumisen jatkeena edelleen pitkälti raaka-aine, välituote ja alihankintatalous. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta meiltä puuttuvat kuluttajatuotteet, maailmanluokan brändit sekä palvelu- ja ohjelmistotuotteet, jos verrokkeina pidetään muita Fennoskandian maita. Ehkä meillä onkin väärä verrokki?

Valmistavan teollisuuden muutokset ottavat aikansa, mutta näilläkin korteilla voi pelata paremmin. Joskus rakenteelliset muutokset kestävät usean presidenttikauden yli. Siispä unohdetaan jo Kekkosen ajan periaatteet ja hypätään muutama kausi yli, vuoteen 2028. 

Peräänkuulutamme “globaalia operaatiorealismia” ja tarjoamme bonuksena yrityksille jopa neljää pointtia uusista teknologia, tuote- ja systeemi-innovaatioista, tuotannon uudelleen organisoinnista, myynnistä asiakkaiden asiakkaille ja käyttöpääoman paremmasta hallinnasta vuotta 2028 silmällä pitäen. 

Halpuuttaminen on mennyt liian pitkälle – tehkäämme lisäarvopohjaista myyntiä asiakkaiden asiakkaille asti

Yrityksiltä puuttuu omia merkkiteknologioita ja merkkituotteita. Yrityksiltä puuttuu myös systeemistä ajattelua. Niitä ei kehitetä, koska omaan teknologian ja tuotekehitykseen ei tahdo jäädä rahaa operatiivisesta kassavirrasta ja koska on niin kiire höylätä kustannuksia. Ei niitä osata myöskään myydä, eivätkä nykyasiakkaat eivät osaa ostaa omien lyhytnäköisten kustannuspaineidensa vuoksi. Uuden teknologiakehityksen ja sen mahdollistaman arvon myynnin tulisikin ulottua ainakin asiakkaiden asiakkaille, joille uusien teknologioiden hyödyt usein B2B-kaupassa vasta realisoituvat. 

Kun nyt teknologian kehitys on ulkoistettu tai kolmannen osapuolen lisenssin varassa, on oma tuotanto usein “arvotonta” kokoonpanoa. Systeeminen ajattelu lähtee siitä, että koko arvoketju raaka-aineista lopputuotteisiin ja sen elinkaareen on integroitu yhden toimijan hallintaan. Uusien teknologioiden kehittämisessä ja systeemisessä ajattelussa molemmissa tuotannon sisäistäminen aluksi korostuu - “osaaminen omaan yritykseen” sloganin mukaisesti. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat tunnetut Apple, Tesla, BYD ja kotimaisista Ponsse, Wärtsilä ja Vaisala. 

Jos pitäydymme matalakatteisessa ja helposti korvattavassa “commodity* - tuotteissa, uimme punaisessa meressä, verisessä, globaalissa kilpailussa, jossa vain hinta ratkaisee. On innovoitava lukko auki ja organisoiduttava uuteen hyökkäykseen kestävästi!

Paremmalla käyttöpääoman johtamisella rahaa tuotekehitysinvestointeihin – tavoitteena lasku 20 %:sta 10 %:iin liikevaihdosta

Uusien teknologioiden käyttöönotossa korostuu, että emme vain suunnittele uusia tuotteita ja systeemejä valmistettavaksi nykyisellä tuotantotavalla vaan kehitämme sekä tuotetta, sen palvelukomponentteja ja tuotantoa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tässä prosessissa arvioimme kriittisesti myös sen, mitä teemme itse ja mitä hankimme uudesta toimittajaverkosta. 

Arvioimme koko toimitusketjun, lähinnä varastoihin sitoutuneen käyttöpääoman (engl. working capital) tarvetta, joka kertoo ja mittaa operaatioihin sitoutuvat/sitoutuneen rahoituksen määrän tarvetta ja sille laskettavaa korkoa (engl. inventory carrying cost, ICC). Tyypillisesti nämä varaston ylläpitoon liittyvät kustannukset (ml. rahoituskustannukset) vaihtelevat toimialan ja yrityksen koon mukaan ja muodostavat usein 20–30 % varaston kokonaisarvosta. Seuraavaksi esittelemme yksinkertaistetut määritelmät käyttöpääomalle, käyttöpääoma-%:lle ja käyttöpääoman korko-%:lle. 

• Käyttöpääoma = vaihto-omaisuus (=kaikki varastot) + myyntisaamiset + ostovelat - saadut ennakot
• Käyttöpääoma-% = 100 x käyttöpääoma / liikevaihto (12 kk)
• Käyttöpääoman rahoituksen korkokanta-% = yrityksen sisäinen rahoituksen korkokanta tai yrityksen pääoman tuottovaatimus (engl. return of capital employed, ROCE)

Miten voimme vapauttaa käyttöpääomaa uusille investoinneille? Ehkä voimme neuvotella pidemmät maksuajat toimittajille (ostovoima). Ehkä voimme neuvotella asiakkaiden maksuajat lyhyemmiksi (myyntivoima). Todennäköisesti pk-yritysten kannattaa ensisijaisesti keskittyä omissa käsissä olevien varastojen kiertonopeuksiin raaka-aineiden ja ostokomponenttien, keskeneräisen tuotannon ja lopputuotteiden varastojen osalta ja optimoida materiaalien, tuotannon ja lopputuotteiden varastoinnin läpimenoaika mahdollisimman lyhyeksi palvelulupauksen puitteissa – lukko aukeaa ja kassaan alkaa vapautumaan ylimääräistä tuleville investoinneille - puhumme siis helposti miljoonista euroista. Yksinkertaisella matematiikalla se voisi mennä näin. Jos teollisuusyrityksen liikevaihto on 10M€ ja nykyisten raaka-aine, komponentti, keskeneräinen tuotanto ja lopputuotevarastojen arvo yhteensä 2M €. Tavoittelemme siis varastojen kiertonopeutta ja tuotannon läpimenoaikaa parantamalla tuon vaihtomaisuuserän puoliintuminen.  

Seuraavissa blogisarjan osassa (toinen osa) keskustelemme myynnistä asiakkaiden asiakkaille –oikeasta lisäarvomyynnistä sekä teknologia-, tuote- ja systeemikehityksestä lisäarvon lähteenä. 

Avainsanat: Teollisuusyritys, optimoidut operaatiot, käyttöpääoma, käyttöpääoman johtaminen, läpimenoaika, uudet innovaatiot, tuotannon uusi organisointi