Työn hajautuminen: Kumpi kaappaa vallan, työntekijä vai agentti?

Kuva: Timo Seppälä

Teksti: Jari Laine & Timo Seppälä

Valkokaulustyön lyhyt historia 

Toimistotyö on sadassa vuodessa muuttunut keskitetystä, paikkaan ja aikaan sidotusta tehdasmaisesta puurtamisesta paikasta ja ajasta riippumattomaksi, digitaalisesti pilviverkottuneeksi yhteisöksi. Omasta huoneesta on siirrytty omalle sohvalle. Kehitys ei ole sattumaa, vaan sen on mahdollistanut tietoteknisen murroksen aaltojen etenemiseen. Toimistotyön hajautuminen kiihtyy suurten kielimalliohjelmistojen (engl. Large Language Model Applications, LLMA) ja agenttiajattelun nopean kehityksen myötä, kunhan opimme niitä fiksusti soveltamaan ja luottamaan niiden päättelykykyyn ja toteutukseen. Tämä blogikirjoitus jatkaa tarinaa  aikaisemman kirjoituksemme (11/23) “ Kumpi kaappaa tiedon ja vallan? Yrityshierarkia vai "GPT”-sovellus?” linjalla. 

Kuva 1: Tiedon epäsymmetriasta tiedon symmetriaan: Miten teollinen yritys on muuttunut ja muuttuu? (soveltaen Rouvinen & Ylä-Anttila, 2010)

Keskittämisen aikakausi (1900-luvun alku – 1970-luku) - Reikäkortit ja toimistotyön kasvu

Ennen tietokoneita toimisto oli fyysinen tietotehdas. Työ vaati kaikkien lähes samanaikaista läsnäoloa, koska dokumentoitu tieto eli konekirjoitetut paperiarkit olivat arkistokaapeissa. Tiedon siirto ja työntekijöiden välinen viestintä tapahtui naamakkain palaveeraamalle, sisäisellä postilla tai lankapuhelimella. Työnteko oli keskitettyä, hierarkkista ja se oli sidottu yhdeksästä viiteen -rytmiin. Toisaalta toimistotyön osuus koko organisaation työstä oli yleensä pieni (Kuva 1: Teollisuusyritys ennen). 

Digitalisaation ensiaskeleet (1980-luku) - Lerput, korput ja henkilökohtainen tietokone

Henkilökohtaisten tietokoneiden (PC) ja toimisto-ohjelmistojen (kuten nykyiset Word ja Excel) yleistyminen alkoi irrottaa työtä työpaikasta. Vaikka työtä tehtiin yhä pääasiassa toimistolla, tieto alkoi muuttua digitaaliseksi ja se ei enää majaillut pelkästään arkistokaapeissa.  “Lerput” ja myöhemmin “korput” eli levykkeet ja muistitikut mahdollistivat työn ottamisen "kotiin mukaan", mutta reaaliaikainen yhteistyö etänä oli vielä melko mahdotonta.

Internet, sähköposti ja Enterprise-ohjelmistot: Etätyön synty (1990-luku) - Toimistoautomaatio, prosessiajattelu ja matriisiorganisaatiot

Internetin ja sähköpostin läpimurto oli suuri yksittäinen käännekohta. Se mahdollisti tiedon siirtämisen sekunneissa paikasta toiseen ilman fyysistä kontaktia. Työntekijä saattoi lähettää raportin kotoaan modeemin välityksellä ja ensimmäiset "etätyöpäivät" tulivat osaksi yrityskulttuuria. Kansainvälinen yhteistyö ja globaalien arvoketjujen ja organisaatioiden rakentaminen ja työn siirtämisestä maasta toiseen tuli arkipäivää.

Mobiilivallankumous ja pilvipalvelut (2000–2015)

Matkapuhelinten ja myöhemmin älypuhelinten myötä työntekijästä tuli mobiili ja helposti tavoitettava kaikkialla, kaikkina aikoina. Nopeat laajakaistayhteydet ja tallennuspilvipalvelut (kuten Google Docs ja Dropbox) poistivat tarpeen tallentaa tiedostoja tietylle koneelle. Toimisto ja tehdas muuttuivat hybridiksi virtuaalitilaksi, jota kuljetettiin taskussa. Kahvilat ja junat alkoivat täyttyä "tietotyöläisistä". (Kuva 1: Teollisuusyritys 2010) 

Hybriditoimisto ja tuotanto (2015–)

Covid19-pandemian pakottamana kokonaiset konsernit siirtyivät etäelämään. Etätyökalujen kehitys kiihtyi samalla merkittävästi ja etäkulttuurista tuli monelle työntekijälle uusi normi. Nykyään videopuhelut (esim. Zoom, Teams) ja projektinhallintatyökalut (esim. Slack, Trello) ovat tehneet fyysisestä toimistosta periaatteessa valinnaisen. Työn hajautuminen on saavuttanut pisteen, jossa tiimi voi toimia saumattomasti, vaikka jäsenet olisivat eri aikavyöhykkeillä, vaikka virtuaalisesti. Tyypillistä tämä on ohjelmistokehityksen alalla, jossa “tuote” on aineeton ja eri aikavyöhykkeiden käytöllä voidaan merkittävästi kiihdyttää projektin valmistumista. (Kuva 1: Teollisuusyritys tänään)

Seuraavaksi tiedon jalostaminen 

Teknologia on muuttanut toimiston seinät ohjelmistoiksi. Nykyään haasteena ei ole enää se, miten työtä tehdään teknisesti etänä, vaan se, miten pidetään yllä yhteisöllisyyttä, kun työyhteisö on fyysisesti hajautunutta. (Kuva 1: Teollisuusyritys huomenna)

Tekoälyagentit (myöhemmin agentit) ei ole vain uusi toimisto-ohjelmisto muiden joukossa, vaan se on joukko teknologisia resursseja, jotka muuttavat työn luonnetta samalla tavalla kuin tietokone tai internet tai matkapuhelin aikoinaan. Jos aiemmat teknologiat korvasivat lihasvoimaa ja rutiininomaista tiedonkäsittelyä, agentit kurottavat kognitiivisiin taitoihin: oppimiseen, ennustamiseen, analysointiin, päättelyyn, päätöksentekoon, luovuuteen ja käyttäytymiseen.

Tehtävien katoaminen ja kumulatiiviset hyödyt

Teknologian yleistymisestä oppineena on harvinaista, että kokonainen työ katoaa kerralla. Työt koostuvat useista tehtävistä, ohjelmistot ja agentit automatisoivat niistä osaa. Rutiinityöt automatisoituvat ja siirtyvät servereille. Myös raporttien koosteet, datan analysointi, esitysten teko ja perustasoinen asiakaspalvelu siirtyvät agenteille. 

Onkin nähtävissä, että työn rooli siirtyy suorittamisesta agenttien työn mm. datan kuratointiin, laadunvarmistukseen ja eettiseen harkintaan. Esimerkiksi koodari ei enää kirjoita jokaista riviä itse, vaan toimii "arkkitehtina", joka ohjaa & kontrolloi agentteja, tarkistaa niiden tuotokset ja päättää siitä mitkä tuotokset ovat oikeasti hyödynnettävissä osana varsinaista lopputuotosta.

Tehokkuusloikka 

Yksittäinen työntekijä voi saada aikaan huomattavasti enemmän lyhyemmässä ajassa. Tämä voi johtaa joko työajan lyhentämiseen tai työtehtävien vaatimustason kasvuun. Tähänastisen toimistoautomaation tuottavuuskehityksen valossa on todennäköistä, että jotkut löytävät lisää tekemistä, esimerkiksi laajempia koordinoivia tehtäviä ja palavereja vaikuttaakseen edelleen hyödyllisiltä ja tehokkailta. 

Iso kysymys kuuluu, miten työntekijöiden ja yksittäisten tehtävien tehokkuushyödyt kumuloituvat organisaatiotasolle ja miten uudet työnkulut ja rakenteet mahdollistavat paremman kokonaistuottavuuden? Jotta koko organisaatio hyötyy tekoälystä, tulee tarkastella arvoketjuja ja arvonmuodostusta kokonaisuutena, ei vain yksittäisiä työtehtäviä ja/tai -vaiheita. 

Inhimillisten taitojen renessanssi koittaa 

Agentit eivät todennäköisesti vie supertyöntekijältä "kaikkia töitä", mutta ne muuttavat lähes jokaisen työntekijän työn sisältöä ja vastuualuetta. Suurin murros ei tapahdu siinä, että agentit korvaavat ihmisen, vaan siinä, että agentteja taitavasti käyttävä ihminen korvaa ihmisen, joka ei niitä osaa hyödyntää. 

Vaikka teknologia kurottaa yhä syvemmälle kognitiivisiin taitoihin, se samalla kirkastaa inhimillisyyden ainutlaatuisuutta. Kun agentit hoitavat analysoinnin ja raportoinnin, vapautuu tilaa "pehmeille taidoille" – tilannetajulle, luovalle ongelmanratkaisulle ja päätöksenteolle. Tulevaisuuden työelämässä intuitio ja kyky navigoida hähmäisissä tilanteissa ovat arvokkaampia kuin koskaan. Emme ole menettämässä työtämme koneille, vaan saamme mahdollisuuden palata ajattelutyön ytimeen.

Lähteet

Laine, J. & Seppälä, T., (2023), Kumpi kaappaa tiedon ja vallan? Yrityshierarkia vai "GPT”-sovellus? https://ourblogs.aalto.fi/tuta-blog/kumpi-kaappaa-tiedon-ja-vallan-yrityshierarkia-vai-gpt-sovellus

Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P, (2010), Kriisin jälkeen, Taloustieto (Sitra, 288)