Suomen innovaatiorahoitus - uudella mittarilla parempaa T&K -panosten yritystasoista seurantaa

Kuvalähde: MS Bing Image Creator

Kirjoittajat: Jari Laine & Timo Seppälä

On aika siirtyä makrotasoisesta T&K -panosten mittauksesta yrityskohtaiseen T&K -panosten mittaamiseen
 

Vuoden 2022 tilaston mukaan Suomen yhteenlasketut T&K -panostukset olivat 7,9 Mrd eur, mikä vastaa 2,95 %:a bruttokansantuotteesta (BKT:sta) (Kuva 1). Korkeimmillaan Suomen T&K -panostusten osuus suhteessa BKT:hen on ollut vuotena 2009 3,73 %, mutta sitä selittää jakolaskun nimittäjän eli BKT:n lasku ns. post Nokia Mobile Phones ilmiössä. Ilmeisesti yritysten T&K -panostusta ei “ehditty leikata” niin nopeasti kuin BKT laski. Alimmillaan T&K -panostuksissa suhteessa BKT:hen oltiin vuonna 2016, 2,72 %. Tänään vuonna 2022 ja 2023 T&K -panostuksissa oltiin vajaan 3,00 % tasossa. 

Valtio satsaa ja valtio vivuttaa, mutta aivan liian vähän

Tästä T&K -panosten kokonaissummasta 7,9 Mrd. eur yksityisen yrityssektorin osuus oli 5,4 Mrd eur ja vastaava osuus 2,01 % BKT:stä. Korkeakoulusektorin osuus oli 1,9 Mrd. (24 %) ja julkisen sektorin osuus 0,6 Mrd. eur (8 %). Lisäksi voidaan todeta, että reaalista kasvua edellisestä vuodesta oli vain yliopistosektorin osuudessa (taulukko 2). 

Taulukko 2: Sektorin osuus T&K -panostuksista Suomessa vuonna 2022

Eduskunnan parlamentaarisesti säätämä tutkimus- ja kehitysrahoituslaki asettaa Suomen julkisen ja yksityisen yhdistetyn TKI-panostuksen tavoitetasoksi 4 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (VNK, 2023). Valtion lisätuki T&K toimintaan kanavoidaan tässä vaiheessa pääosin Business Finlandin, Suomen Akatemian, TKI-verohuojennusten ja erillisen alueellisen T&K-ohjelman kautta. Tutkimusten pohjalta voidaan päätellä, että yritysten odotetaan vivuttavan valtion lisätuen kertoimella 2–3, jolloin Suomi olisi lähellä asetettua T&K -panostusten tavoitetta. 

Mutta miten käy firmoilta T&K -panosten rock’n roll?

Yksi yritysten perinteinen tapa raportoida innovatiivisuuttaan on verrata niiden rahallista panostusta TKI-toimintoihin suhteessa liikevaihtoon. Panosten toivotaan lisäävän yrityksen tuloksia ja näin monesti onkin.Esimerkiksi vuosikertomuksensa mukaan Stora Enso käytti vuonna 2022 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen 112 (133) milj. euroa eli 1,0 % (1,3 %) yhtiön liikevaihdosta. Innovaatioiden sekä tutkimuksen ja kehityksen parissa työskentelee yhtiössä noin 400 ihmistä (Stora-Enso, 2023). 

Jotta yritysten vastuuosuutta voitaisiin seurata uuden tavoitteen tarkoittamalla tavalla, parempi mittari olisi puhua T&K -panostusten suhteesta yritysten tuottamaan jalostusarvoon. Yritysten jalostusarvoon paremmin verrattavissa BKT:een kuin niiden liikevaihto, jossa ostettujen raaka-aine ja materiaalipanosten läpilaskutus voi korostua merkittävästi. Jotta T&K-panostavoitteen seuranta olisi läpinäkyvämpää, laskimme esimerkinomaisesti Suomen top-11 pörssiyhtiöiden globaalin jalostusarvon ja suhteutimme siihen yrityksen ilmoittamat TKI-menot (Taulukko 2). 

Taulukko 2: Yrityksen T&K -panostukset jalostusarvosta (Orbis, yritysten tilinpäätöstiedot, kirjoittajien laskelmat)

*) Orbiksen (lähde Suomen Asiakastieto) tiedot poikkevat Stora-Enson ilmoittamista tiedoista vuodelta 2022.

Pankki- ja vakuutussektori jäivät tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden kirjanpitokäytänteet eivät mahdollista jalostusarvon laskemista. Lukuja tulisikin pyytää suoraan heiltä. Fortum jäi pois voimakkaasti tappiollisen tuloksen vääristämän jalostusarvon vuoksi. North European Oil Trade on puhdas öljynvälitysyhtiö. Osuuskuntamuotoisista yhtiöistä (SOK, Metsäliitto) ei saatu konsolidoitua tuotekehitysmenoa ilman lisätyötä, St1 Nordic ei ilmoita T&K -panostuksia, mutta ne lienevät suhteellisen vähäiset. 

Kärkiyritysten joukosta aivan omassa luokassaan on Nokia sekä jalostusarvon suuruuden että suhteellisen ja absoluuttisen T&K-panostuksen suhteen. Nokia jalostusarvo on suurempi kuin esimerkiksi kolmen metsäjätin yhteenlaskettu panostus ja T&K-panostus moninkertainen. Huomiota herättää myös Keskon pyöreä nolla tuotekehityksessä ja innovaatioissa. Onko todella niin, että kaupan alalla ei ole mitään innovoitavaa? 

Jokainen Suomen yritys mukaan T&K- panostustalkoisiin ja sitä on mitattava!

Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä, jotta saamme paremman kuvan kunkin yrityksen osallistumisesta T&K -talkoisiin: 

1. Uusi mittari yrityksille: T&K -panokset (Suomessa) / Jalostusarvo (Suomessa) *100 %
2. Aloitetaan T&K -panosten säännöllinen ja yhdenmukaistettu raportointi yritystasolla edellä määritellyn mittaustavan mukaisesti.
3. Raportoidaan tutkijakoulutuksen saaneiden määrää ja sen kehityksen muutosta yrityksissä. Tämä tukee myös hallituksen voimakasta lisäpanostusta tohtorikoulutukseen. 

Lopuksi ehdotus Alma Medialle: Lisätkää luvut yritysten jalostusarvosta ja T&K - panostuksista vuosittaiseen TOP500 yrityslistaukseenne. 

Lähteet:

VNK, (2023), Parlamentaarinen TKI-työryhmä – mitä ja miksi? https://vnk.fi/parlamentaarinen-tki-tyoryhma/tyoryhman-taustaa (haettu 26.2.2024)

Stora-Enso (2023), Stora Enso Oyj tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.–31.12.2022, https://www.storaenso.com/-/media/documents/download-center/documents/annual-reports/2022/storaenso_tilinpaatos_2022.pdf?lastUpdated=00010101000000 (haettu 26.2.2024)