Miten digitaaliset terveydenhuollon interventiot voivat kehittää MS-potilaiden hoitoa? - Ilmari Huttunen

 

MS-tauti on esimerkki kroonisesta sairaudesta, joka aiheuttaa suuren riskin yksilön terveydelle toimintakykyyn liittyvien muutosten seurauksena. MS-tauti tulee myös erityisen kalliiksi yhteiskunnalle, sillä sen kustannukset ovat Suomessa per potilas keskimäärin 47 tuhatta euroa per vuosi. MS-taudin etenemistä ja hoidon kustannuksia voidaan kuitenkin hillitä oikea-aikaisella ja toimivalla hoidolla. (Ruutiainen et al., 2016)

Vaikka osaajapula ja ikääntyvä väestö asettavat merkittäviä haasteita nykyiselle terveydenhuoltojärjestelmälle, voivat terveydenhuollon digitaaliset interventiot tarjota potentiaalisia ratkaisuja sairauksien parempaan hoitoon ja huolenpitoon. Uudet ratkaisut kannattaa suunnata kustannusvaikuttavuudeltaan merkittäviin pitkäaikaissairauksiin, kuten MS-tautiin.

Digitaalisten terveydenhuollon interventioiden kuvaaminen IPT-teorian avulla

Samaan aikaan, kun terveydenhuollon digitaalisia interventioita on alettu enenevissä määrin hyödyntää, kompleksisten digitaalisten terveydenhuollon interventioiden tieteellisessä tutkimuksessa on kärsitty sopivien tieteellisten lähestymistapojen puutteesta.  MASSE-hankkeeseen liittyvässä diplomityössäni hyödynsin Smeets et al. (2021) luomaa IPT-teoriaa (Initial Program Theory), joka antaa uudenlaisen lähestymistavan monimutkaisten terveydenhuollon interventioiden toiminnan kuvaamiselle. Sen tarkoituksena on tunnistaa intervention mekanismit ja mekanismien tuottamat vaikutukset.

Sovelsin IPT-teoriaa tutkimalla StellarQ:n suunnittelemia toiminnallisuuksia, joita on tarkoitus hyödyntää osana StellarQ:n hoidonseurantajärjestelmää. Hoidonseurantajärjestelmä on käytössä kansallisesti, mutta tutkimuksen kohteena oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) alue. Tutkitusta interventiosta luotiin IPT-teoria haastattelemalla intervention kannalta keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien potilaita edustavia kokemusasiantuntijoita, hoitohenkilökuntaa ja toimialueen johtoa. Lopuksi täydensin IPT-teoriaa Lillrank et al. (2019) PROVE-IT-mallin löydöksillä, minkä perusteella muodostin lopullisen IPT-teorian ennustamaan intervention oletettuja toimintamekanismeja.

PROVE-IT-mallin mukaan tunnistetut mekanismit voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan, jotka kuvaavat intervention vaikutusten syntyä. Mekanismit voivat antaa toimijalle uusia resursseja (can do), tarkempaa tietoa (know what to do) tai muuttaa toimijan motivaatiota (want to do).

Pitkällä aikavälillä intervention oletetaan parantavan MS-hoidon kustannusvaikuttavuutta

Tulokseni osoittavat, että intervention ensisijaisena mekanismina odotetaan olevan edistyneempi tiedonkäsittely (know what to do -mekanismi), joka voi parantaa MS-potilaiden hoitoa tarjoamalla tarkempaa tietoa potilaille ja hoitohenkilökunnalle, sillä tulokset indikoivat, että know what to do -mekanismin aktivoituminen voi vähentää potilaiden väliin jääneitä neurologin kontrollikäyntejä ja lisätä potilaiden tuottaman hoidon seurannan ja vaikuttavuuden kannalta tarpeellisen tiedon määrää. Tämän lisäksi, know what to do -mekanismin aktivoituminen voi hoitohenkilökunnan kannalta mahdollistaa tarkemmat hoitopäätökset, nopeamman lääkemuutostarpeiden tunnistamisen ja mahdollisuuden säätää neurologin kontrolliaikojen määrää.

Tulokseni viittaavat myös siihen, että interventio voi aktivoida can do -mekanismin, joka voi antaa potilaille ja hoitohenkilökunnalle uusia resursseja. Tämän can do -mekanismin aktivoituminen voi johtaa merkittäviin parannuksiin hoitoprosessissa etenkin pahenemisvaiheen oireiden raportoinnissa, sillä raportoinnista voi tulla potilaalle vaivattomampaa ja osa pahenemisvaiheeseen liittyvästä työstä pystytään korvaamaan digitaalisesti.

Pitkällä aikavälillä intervention aiheuttamien vaikutusten voidaan tulosten perusteella olettaa kehittävän VSSHP:n tarjoaman hoidon kustannusvaikuttavuutta intervention mahdollistaessa tarkemmat hoitopäätökset potilaan hoidossa ja sen, että osa pahenemisvaiheiden seurantaan ja hoitoon liittyvästä työstä korvautuu digitaalisesti. Vaikka löydösten uskottavuutta voidaan lisätä kvantitatiivisella validoinnilla, tulokset perustuvat Lillrank et al. (2021) näyttöön siitä, että etenkin know what to do -mekanismi on keskeinen terveydenhuollon digitaalisten interventioiden vaikutusmekanismi. Tulokset myös vahvistavat käsitystä Smeets et al. (2021) luoman IPT-teorian käyttökelpoisuudesta kompleksisien interventioiden tutkimisessa. Tämän lisäksi, tulokset tukevat Marziniak et al. (2018) löydöksiä, joiden mukaan digitaaliset terveydenhuollon interventiot voivat tehostaa terveydenhuollon tarjoajan palveluita.

Tuloksia hyödynnetään Masse-hankkeessa. Tutkimalla hoidonohjaamoon vertautuvan hoidonseurantajärjestelmän ominaisuuksia, saadaan tietoa hoidonohjaamossa merkityksellisiksi oletetuista mekanismeista, vaikutuksista ja toimintalogiikoista.

 

Ilmari Huttunen on opiskellut pääaineenaan tuotantotaloutta ja valmistumassa diplomi-insinööriksi. Ilmarilla on aikaisempaa kokemusta ja kiinnostusta SOTE-alaan, joten työskenteleminen osana MASSE-projektia, oli Ilmarille hieno kokemus. Erityisesti digitaalisen terveydenhuollon interventioiden tuottama tieto ja tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat äärimmäisen mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja hän uskookin, että niillä on potentiaalia muovata terveydenhuoltoa aivan uudella tavalla. Vapaa-ajalla Ilmari tykkää pelata tennistä, käydä patikoimassa ja kuunnella äänikirjoja yhteiskunnallisista asioista.

 

Lähteet:

Lillrank, P., Tenhunen, H., Hörhammer, I., Halminen, O., Lyly, T., Linna, M., ... & Vesinurm, M. (2019). DiRVa-Terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden osoittaminen. Espoo: HEMA-instituutti. Saata-vissa: www. aalto. fi/sites/g/files/flghsv161/files/2019-04/DiRVa-loppuraportti_0. pdf.

Marziniak, M., Brichetto, G., Feys, P., Meyding-Lamadé, U., Vernon, K., & Meuth, S. G. (2018). The use of digital and remote communication technologies as a tool for multiple sclerosis management: narrative review. JMIR rehabilitation and assistive technologies, 5(1), e7805.

Ruutiainen, J., Viita, A. M., Hahl, J., Sundell, J., & Nissinen, H. (2016). Burden of illness in multiple sclerosis (DEFENSE) study: the costs and quality-of-life of Finnish patients with multiple sclerosis. Journal of medi-cal economics, 19(1), 21-33.

Smeets, Hertroijs, D. F., Mukumbang, F., Kroese, M. E. A., Ruwaard, D., & Elissen, A. M. (2021). First Things First: How to Elicit the Initial Pro-gram Theory for a Realist Evaluation of Complex Integrated Care Pro-grams. The Milbank Quarterly. https://doi.org/10.1111/1468-0009.12543

Ilmari Huttunen posing next to a nice view
  • Published:
  • Updated:
Share
URL copied!

Show other posts from this blog

Published:

How to orchestrate the VCO Platform ecosystem? - Fares Georges Kahlil, visiting doctoral researcher

"The environment will dictate what shape and pathway an innovation like the VCO may take"
Published:

MASSE in EHMA webinar Jan 12th 2023

The scientific leader of the MASSE project, professor Paul Lillrank is presenting MASSE’s results in the EHMA webinar.
Published:

MASSE-päätösseminaarissa julkaistiin hankkeen loppuraportti ja Virtuaalisen Hoidonohjaamon suunnitteluperiaatteet

Aalto-yliopiston vetämä MASSE-hanke on päättymässä ja reilun kaksivuotisen taipaleen tuloksista on julkaistu suomenkielinen loppuraportti.
Published:

Virtual care operator is likely cost-effective in cardiovascular disease secondary prevention – Lalli Nurmi

Using a VCO in cardiovascular disease (CVD) secondary prevention would likely lead to improved health and economic outcomes in the society.