Napster, New York Times, ChatGPT ja tekijänoikeudet

Kuva on luotu MS Bing Image Creator -tekoälytyökalulla. 

Viimeisen vuoden aikana on tullut selväksi, että ChatGPT:stä on merkittävää käyttöarvoa niin yksilöille kuin yrityksille. Siitä todisteena ovat miljoonat ohjelmiston käyttäjät ja kymmenet tuhannet uudet yritykset, jotka ovat syntyneet ChatGPT:n lähipiiriin ja sen ympärille. Monet ei ICT-yritykset myös testaavat ja käyttävät ohjelmistoa heidän palveluistaan.

Yleensä eri kanteiden nostaminen ja oikeudenkäynnit alkavatkin tilanteessa, kun uusien teknologioiden ja ohjelmistojen taloudellinen arvo nousee merkittäväksi ja markkinat kasvavat nopeasti. Generatiivisen tekoälyn eri teknologiat ja ohjelmistot eivät siis ole tästä käytännöstä poikkeus. 

Älypuhelimien patenttisota alkoi Applesta 

Isommasti kanteita nostettiin ja oikeudenkäynteihin päädyttiin mm. vuonna 2009, kun älypuhelinsodat alkoivat reilu vuosi iPhonen markkinoille tulon jälkeen. Myös Uber-yhtiön kohdalla käytiin oikeutta vuosia. Tässä suhteessa historia toistaa siis itseään nyt generatiivisen tekoälyn teknologioiden ja ohjelmistojen osalta. 

Älypuhelinsodilla tai älypuhelinpatenttien lisensoinnilla ja niihin liittyvillä oikeudenkäynneillä tarkoitetaan älypuhelinvalmistajien, kuten Sony Mobilen, Googlen, Apple Inc:n, Samsungin, Microsoftin, Nokian, Motorolan, Huawein, LG Electronicsin, ZTE:n ja HTC:n, välisiä kauppa- ja patenttisotia. Kauppa- ja patenttisotia kesti noin viisi vuotta 2009–2014. 

Onko New York Times -tekijänoikeuskanne siis vain alkusoittoa pitkälle oikeudenkäyntirupeamalle? Voi hyvinkin olla. Toivottavasti oikeuden päätös New York Times -tapaukseen saadaan kuitenkin viimeistään vuoden 2025 aikana. Ja toivottavasti muut oikeudenkäynnit eivät jatku pitkään. Epävarmuus kun yleensä hidastaa kehitystä. 

Miksi teknologioita ja ohjelmistoja voi tuoda markkinoille rikkinäisinä?

Oli miten oli, keskeneräinen teknologia ja ohjelmisto on tuotu markkinoille aivan liian aikaisin ilman, että asianomaisen teknologian ja ohjelmiston kehittäjä ovat sopimuksin sopineet eri toimijoiden kanssa datan ja tekijänoikeuksien käytöstä generatiivisen tekoälyohjelmiston kouluttamiseksi, mutta myös tuloksien oikeuksista. Poikkeuksia toki käytänteisiin löytyy, kuten Shutterstock. 

Miltä tuntuisi, jos fyysinen tuote tulisi markkinoille, jos sen raaka-aineista, komponenteista, immateriaalisista oikeuksista ei olisi sovittu ja korvattu toimitusketjun eri osapuolille asianmukaisesti. Ja että tuotteen lopullinen valmistuskustannus valmistavalle yritykselle ei olisi tiedossa. Yrityksen ylin johto olisi normaalissa yrityksessä varmasti keskeyttänyt hankeen monta kertaa, mutta ei tämän päivän ohjelmistoteollisuuudessa. 

Jos ei muuta, niin yritysten, jotka ottavat käyttöön keskeneräistä generatiivisen tekoälyn teknologiaa ja ohjelmistoja tulisi ymmärtää teknologian keskeneräisyys ja keskeneräisyyteen liittyvät riskit. Lisäksi yritysten tulisi ymmärtää se, että teknologia ja ohjelmistotoimittaja ei ole sopinut immateriaalisista oikeuksista, kuten mm. tekijänoikeuksista, lopputuotteen ”raaka-ainetoimittajien” kanssa. 

Edelliseen perustuen yritysten tulisikin varautua löytämään vaihtoehtoinen teknologia- tai ohjelmistotoimittaja omien palveluiden turvaamiseksi, jos Napster-tuomio saa jatkoa ChatGPT-tuomiolla. Toinen ohjelmistotoimittaja on hyvä olla takataskussa valmiina ihan vain varmuuden vuoksi. 

Napsterin oli ennakkotapaus ja ajan merkkipaalu internetin tekijänoikeuslainsäädännön tuntemattomilla vesillä

Mitä jos toteuttaisimme seuraavat pikku GPT-ohjelmistot seuraavan suunnitteluperiaatteen mukaisesti: 

Emme kouluta generatiivisen tekoälyn ohjelmistoja tekijänoikeudellisesti suojatulla aineistolla (ilman erillistä sopimuksia). Näin ohjelmiston käyttäjä ei voisi luoda tekijänoikeuksia loukkaavia tuotoksia. Yksinkertaista eikö totta? 

Teknologiapragmaatikkona kysyin reilu vuosi sitten ETLAn kolumnissa, että onko tämä ChatGPT-kakku vain ”päältä kaunis, kuoresta kovin sileä, vaan on silkkaa sisässä, akanoita alla kuoren?” Onko keskeneräisten tutkimustulosten julkaisussa kyse teknologiayritysten isosta puhalluksesta? Vuosi on menty ja vastausta en toistaiseksi ole löytänyt. 

Napsterin tapaus oli aikoinaan eräänlainen merkkipaalu internetin tekijänoikeuslainsäädännön tuntemattomilla vesillä, ja poliittiset päättäjät, lakimiehet, kuluttajat ja yritykset seurasivat sitä tarkasti. Eri asiantuntijat ovatkin jälkikäteen todenneet, että tapauksen vaikutukset ulottuivat musiikkia laajemmalle, myös muun median, kuten elokuvien, jakamiseen, ja että se voi määrittää, miten tekijänoikeuslainsäädäntö määritellään internetissä myös tulevaisuudessa. 

Nyt New York Times hakee kanteellaan laajennusta aikaisemmille 2000-luvun alun oikeuden päätökselle.

Lähteet:

Zepeda, Lisa M. “A&M Records, Inc. v. Napster, Inc.” Berkeley Technology Law Journal, vol. 17, no. 1, 2002, pp. 71–90. 

Seppälä, T. & Kenney, M., (2012), Competitive Dynamics, IP Litigation and Acquisitions – The Struggle for Positional Advantage in the Emerging Mobile Internet, ETLA Discussion Paper No. 1288

Seppälä, T., (2022), Twitter, ChatGPT ja eräs teknologiamiljardööri, ETLA Kolumni 22.12.2022

keywords: ChatGPT, Napster, tekijänoikeus, tekoäly, data