Teppo Heiskanen: Miksi tutkimukseen ja opetukseen kannattaa lahjoittaa?

Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa yliopistojen perusrahoitus tulee valtiolta. Miksi lahjoittaa yliopistoille, joita tuetaan verovaroin?

Opettaja ja opiskelija radiokaiuttomassa huoneessa

Varainhankinta on kasvanut osaksi suomalaisten yliopistojen arkea. Mutta yliopistoille lahjoittamisen kulttuuria myös kritisoidaan: sitä pidetään uutena, Amerikasta rantautuneena tuontitavarana. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa yliopistojen perusrahoitus tulee valtiolta. Miksi lahjoittaa yliopistoille, kun niitä tuetaan verovaroin? 

Itse asiassa yliopistoille lahjoittaminen ei ole uusi ilmiö Suomessakaan. Suomalaisilla yliopistoilla on lukuisia rahastoja, jotka periytyvät jopa vuosisatojen takaa. Tyypillisesti ne ovat tiettyyn tarkoitukseen osoitettuja varoja, joista esimerkiksi jaetaan apurahoja. 

Uutta modernissa varainhankinnassa on systemaattisuus ja kokonaistarkastelu. Lahjoitukset ovat osa monipuolistuvaa rahoituspohjaa, johon kuuluu valtionrahoituksen ja lahjoitusten lisäksi kilpailtu tutkimusrahoitus ja yritysyhteistyö. Eri rahoituslähteet yhdessä antavat varmemman taloudellisen pohjan. 

Suomalainen erityispiirre: valtion vastinrahakampanjat

Yliopistojen varainhankinnan kehitykseen Suomessa liittyy piirre, josta Amerikassa voi vain uneksia: valtion vastinrahakampanjat. Jo kahteen otteeseen valtio on pääomittanut yliopistoja suhteessa kampanja-aikana kerättyihin varoihin. Kolmas, Sitran aloitteesta syntynyt kampanja on käynnissä. 

Yksityisen lahjoituksen vaikuttavuus siis kasvaa valtion lisätuella. 

Vähintään 850 euron vuosilahjoitus yliopistolle on verovähennyskelpoinen

Eurooppalaista ja amerikkalaista lahjoituskulttuuria vertailtaessa vedotaan usein siihen, että Yhdysvalloissa lahjoittaja voi vähentää lahjoituksensa verotuksessa. Mutta näin on myös Suomessa: vähintään 850 euron vuosilahjoitus mille tahansa yliopistolle on verovähennyskelpoinen. Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että lahjoituksen Aalto-yliopistolle voi vähentää verotuksessa myös Yhdysvalloissa, jos on verovelvollinen siellä. 

Sekä vastinraha että verovähennysmahdollisuus ovat poikkeuksellisia koko Euroopassa. Pohjoismaisetkin kollegat ovat näistä kateellisia.

Lahjoituskulttuurin rakentamisessa käytetään parhaita oppeja Pohjois-Amerikasta ja muualta, mutta ei sellaisenaan. Amerikkalaisyliopistot saavat yleisesti ottaen lahjoituksensa omilta alumneiltaan, kun taas Suomessa (ja Ruotsissa) pääosa lahjoituksista tulee säätiöiltä, järjestöiltä ja yrityksiltä. Kun yliopistot puhuvat niiden kanssa lahjoituksista, kyse on myös laajemmasta yhteiskunnallisesta keskustelusta, yhteisestä vaikuttavuudesta. 

Tutkimus ja opetus tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen

Osana vaikuttavuutta ja verkostoja yliopistot haluavat kasvattaa myös alumnien ja muiden yksityishenkilöiden lahjoituksia, ja tähän tarjotaan erityyppisiä ja -kokoisia mahdollisuuksia. Aallon verkkolahjoitussivulla voi tällä hetkellä lahjoittaa paitsi Aalto-yliopistolle tai sen koulutusaloille yleisesti, myös esimerkiksi koronapandemian ratkaisuun, Metsähovin observatorion korjaukseen ja omistajuuden professuuriin. 

On siis monta hyvää käytännön syytä lahjoittaa yliopistoille. Mutta perimmäinen vastaus kysymykseen miksi on yksinkertainen: tutkimus ja opetus tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen haasteet ratkaistaan kolmella tavalla: kuluttajavalinnoilla, valtioiden toimenpiteillä sekä tieteen ja teknologian läpimurroilla. 

Lahjoitukset tukevat viimeksi mainittua. Lahjoitus on sijoitus parempaan tulevaisuuteen. 

Tule mukaan ratkaisemaan yhteiskunnan isoja haasteita ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta kanssamme!

Voit lahjoittaa Aalto-yliopistolle täällä: https://www.aalto.fi/fi/lahjoita-aalto-yliopistolle 

 

Teppo Heiskanen

Blogin kirjoittaja:

Teppo Heiskanen on Aalto-yliopiston kumppanuuksista ja yritysyhteistyöstä vastaava johtaja. Ennen Aaltoa Heiskanen työskenteli Pohjoismaiden ministerineuvostossa, missä hän vastasi kansainvälisen tuen organisoinnista Liettuassa toimivalle valkovenäläiselle eksiiliyliopistolle. Heiskanen on kirjoittanut kuusi matkaopasta. Hän on teologian maisteri, ja opiskellut sosiologiaa ja politiikkaa Jerusalemin Heprealaisessa yliopistossa.

Be the first one to contribute!
  • Published:
  • Updated:
Share
URL copied!